Juhlaa jo vuodesta 1961

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhla Annos järjestetään kerran vuodessa. Varsinainen juhlapäivä on Kalevalan päivänä 28.2. Mikäli Kalevalan päivä sattuu huonolle viikonpäivälle, pidetään Annos Kalevalan päivää edeltävänä perjantaina.

Juhlan toteutuksesta vastaavat ylioppilaskunnan henkilökunnasta järjestö- ja tiedotussihteeri sekä hallituksen kulttuurivastaava. Apuna toimii myös ylioppilaskunnan kulttuurijaosto. Hienojen juhlallisuuksien ohella Annoksessa jaetaan vuosittain myös ylioppilaskunnan myöntämät akateemiset kunniamerkit.

Ylioppilaskunta on perustettu lokakuussa 1959, mutta ensimmäistä vuosijuhlaa vietettiin vasta vuonna 1961 suurin juhlamenoin. Tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin lähetti juhlaan henkilökohtaisen tervehdyksensä. Helmikuussa 2009 juhlitaan siis Annosta 50.

Vuosijuhla on kaikkien Oulun yliopiston opiskelijoiden yhteinen juhla, jossa syödään ja juodaan hyvin, pidetään puheita ja lauletaan akateemisen perinteen komeissa puitteissa. Vuosijuhla on usein hyvä syy hankkia itselle upea iltapuku tai uusi kravatti, olla yhden päivän ajan herrasmies tai täydellinen lady. Vaikka pukukoodi juhlissa onkin, ei siihen pidä suhtautua liian tiukkapipoisesti. Opiskelijoiden juhlassa hyvällä käytöksellä ja kohteliaalla huumorilla saa anteeksi monet etikettiä kiertävät asusteet ja kommellukset. Juhlia ei kannata jännittää, vaan pikemminkin ottaa harjoituksen kannalta. Useat tulevaisuuden osaajat joutuvat/saavat varmasti myöhemmin osallistua vastaaviin tilaisuuksiin, joten on hyvä tietää, kuinka niissä tulee toimia.

Pukukoodi

Oikealla pukeutumisella osoitat arvostavasi tilaisuutta ja sen järjestäjiä sekä muita juhlavieraita. Kutsukortissa on yleensä maininta sopivasta asusta, ja etikettisäännön mukaan miehen asu määrää daamin puvun. Kuten sanottua, opiskelijajuhlissa annetaan pienet etikettivirheet yleensä anteeksi. Parastaan yrittäminen luo kuitenkin aina tunnelmaa. Ystäviltä, opiskelukavereilta ja entisiltä juhlijoilta kannattaa myös kysellä lainapukuja, jos tuntuu, että budjettirajoite luo esteitä omalle investoinnille.

Herrasmiehet

Miehet pukeutuvat joko frakkiin tai tummaan pukuun. Etikettisäännön mukaan frakkiin kuuluu musta hännystakki, silkkisivunauhaiset housut, valkoiset liivit, valkoinen rintamuksesta kovitettu pystykauluksinen paita, yksinkertaiset kalvosimet, valkoinen solmuke, mustat sukat ja kiiltonahkakengät. Taskuliina on valkoinen ja näkyy kapeana viiruna. Frakin kanssa EI käytetä rannekelloa.

Tumma puku on yksi- tai kaksirivinen, väriltään musta, tummansininen tai tummanharmaa. Liivit sointuvat puvun väriin. Valkeassa paidassa on kaksinkertainen kaulus ja kaksinkertaiset kalvosimet. Solmio tai solmuke on tyyliltään hillitty, pukuun ja tilanteeseen sopiva. Jalkineet ovat mustat, ohutpohjaiset ja sukat tummat.

Ladyt

Frakkitilaisuuksissa daamilla on ns. suuri iltapuku, joka on täyspitkä, avara tai olkaimeton. Se on valmistettu juhlavasta materiaalista ja siihen kuuluvat myös tavallista juhlavammat korut. Hansikkaita voi käyttää jos haluaa. Hansikkaiden tulisi ulottua kyynärpään yli. Laukku on kooltaan pieni ja yleensä samanvärinen puvun tai kenkien kanssa.

Kunniamerkit ja nauhat

Ylioppilaskunnan juhlissa on tilaisuus kantaa ansiomerkkejä ja ylioppilaskunta- ja kiltanauhoja.

Nauhojen käyttö

Nauhaa kannetaan siten, että se kulkee miehillä oikealta olkapäältä vinosti rinnan yli, juhlapuvussa liivin alla, arkipuvussa liivin päällä. Naisilla nauha kulkee vasemmalta alas oikealle vinosti rinnan yli, paitsi teekkarinaisilla, jotka kantavat nauhaa kuten miehet. Rinnan yli saa kulkea enintään kolme nauhaa. Naiset voivat käyttää nauhaa myös ruusukkeeksi solmittuna, erityisesti olkaimettoman puvun kanssa, sillä nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.

Nauhojen keskinäinen kantojärjestys on leveä ylioppilaskuntanauha, ylioppilaskuntanauha, vanhojen puheenjohtajien tai sihteereiden nauha, muut Oulun yliopistoon liittyvien yhteisöjen nauhat ja ystävyydenosoituksena myönnetyt nauhat. Muutoin samanarvoisten nauhojen arvojärjestys määräytyy nauhan myöntäneen järjestön iän mukaan.

Ylioppilaskunnan tilaisuuksissa on arvojärjestyksessä alempia nauhoja käytettäessä kannettava aina myös ylioppilaskuntanauhaa.

Tervehdysten vastaanotto

Juhliin saapuvien yhteisöjen edustajilla on tapana esittää virallinen onnittelu ja tervehdys coctail-tilaisuudessa ennen varsinaista iltajuhlaa. Lahja ei ole pakollinen, mutta mikäli haluat muistaa ylioppilaskuntaa, kannattaa noudattaa kutsussa mahdollisesti esitettyä toivetta. Tervehdysten vastaanottoon varataan aina aika etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Tästä ajasta tulee pitää kiinni, sillä aikataulu on yleensä hyvin tiukka. Tervehtijä ilmoitetaan virallisesti saapuneeksi ja vieras esittää lyhyen onnittelun koko hallitukselle. Tämän jälkeen vieras käy kohteliaasti kättelemässä tai halaamassa ylioppilaskunnan hallitusta. Kuohuviinilasi ja pieni ohjelmanumero kuuluvat myös tilaisuuteen.

Juhlissa käyttäytyminen

Juhliin saavutaan ajoissa, sillä myöhästyminen on erittäin epäkohteliasta. Herrasmies noutaa daaminsa ajoissa tilaisuuteen. Kohteliasta on myös muistaa daamiaan kukalla tai pienellä lahjalla. Paikan päällä herrasmies auttaa daaminsa päällysvaatteet pois ja vie ne narikkaan.

Pöytäjärjestyksestä on hyvä katsoa ajoissa oman pöydän sijainti ja tutustua pöytäseurueen nimiin. Herrasmies taluttaa daaminsa paikalleen ja auttaa tämän istumaan. Miehet odottavat seisten kunnes koko pöytäseurue on paikalla ja istuutuvat sen jälkeen. Hyviin tapoihin kuuluu esitellä itsensä pöytäseurueen tuntemattomille jäsenille.

Syödään, juodaan ja lauletaan

Alkudrinkki nautitaan niin, että jotain on lasin pohjalla vielä mahdollista tervetulotoivotusta ja skoolausta varten. Drinkin tarkoituksena on irrotella ujojen suomalaisten kielenkantoja, jotta kaikki viihtyisivät odotellessa viimeisenkin juhlavieraan pääsyä paikalle.

Kun ruoka tulee pöytään, odotellaan kunnes koko pöytäseurue on saanut ruoan.

Ruokailun ohella nautitaan snapseja ja lauletaan snapsilauluja. Snapsin nauttimisessa ja skoolauksessa on omat niksinsä. Voit ehdottaa pöytänaapurillesi maljan kohottamista, katsotte toisianne silmiin, nostatte lasin yhtä aikaa, nyökkäätte ja nautitte maljan. EI siis kilistellä. Lasin tyhjennyttyä etsitte uudelleen katsekontaktin (mielellään saman henkilön kanssa) ja vasta sitten laskette lasin pöydälle yhtä aikaa.

Pöydästä voi poistua vasta pääruoan jälkeen. Ruokailun lomassa nautitaan iloisista ohjelmanumeroista ja juhlavista puheista.  Puheiden ja muiden ohjelmien aikana kaikki istuvat hiljaa. Puheiden aikana ei saliin tulla eikä sieltä lähdetä. Viimeisen ohjelmanumeron ja jälkiruoan jälkeen tanssitaan orkesterin tahtiin ennen jatkoille siirtymistä.

Etiketin mukaan punaviinilasista pidellään kiinni ylempää lasista, jolloin käden lämpö siirtyy viiniin. Mikäli nautittava viini tarjoillaan kylmänä, pidellään lasia jalasta niin, että juoma myös pysyy viileänä.

Kaikki juomat - myös se viimeinen konjakki/likööri - nautitaan illallisvaiheessa siististi ja juhlavan käytöksen saattelemana, vaikkakin toisinaan tuoleilla seisten. Tanssiaisten alkaessa aukeaa baari, ja janoiset parkettien partaveitset voivat sieltä hakea lisää juotavaa.

Jatkot ja sillis

Tanssin loppuvaiheessa siirrytään illalliskutsuilta jatkopaikkaan järjestäjän ilmoittamalla kuljetuksella. Jatkoilla on lupa rentoutua ja höllätä kravattia, tanssia, laulaa ja iloita elämästä hyvässä seurassa pikkutunnille saakka. Herrasmies on kuitenkin aina herrasmies ja auttaa daamille takin ylle jatkopaikallakin.

Kun elämä kerran on niin mallillaan, niin miksi hyvät bileet pitäisi lopettaa? Eikä onneksi tarvitse. Joku viisas on nimittäin joskus keksinyt silliaamiaisen eli silliksen. Bailattuasi armottomasti koko yön eikö mieli teekin istua hetkeksi edessäsi lautasellinen herkullisen tönkkösuolaista sillivoileipää, jonka voi huuhtoa alas kahvilla tai kirkkaammalla - oman maun mukaan. Ja elämä voittaa taas...

Silliksen voimin reippaat ja aamuvirkeät juhlijat jaksavat vielä omin voimin kävellä Sarkkaan, tuohon oululaisen ravintolaelämän grand old ladyyn.