Vaikka viimeinen blogikirjoitukseni saattaa vaikuttaa katkeralta tilitykseltä, siltä perinteiseltä toimikauttaan lopettelevan ylioppilaskuntatoimijan katkeroituneelta vuodatukselta, haluan heti alkuun selventää, että olen lopettamaisillani elämäni tähän mennessä parasta aikaa. Vuoteni ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana on antanut minulle enemmän kuin olisin ikinä osannut pyytää, ja tämän viestin kirjoitan rakkaudella tulevalle hallitukselle ja muille lukijoille.
Kirjoitukseni ottaa toisaalta kantaa edustajiston toimintaan, siellä vallitsevaan ilmapiiriin, yksittäisiin ihmisiin, jotka ovat saaneet liian paljon ääntä ja niihin hiljaisempiin ihmisiin, joiden toivon avaavan suunsa useammin. Toisaalta tämä on viesti myös tulevalle hallituksen oppositiolle, tai siis ”edustajiston oppositiolle” kuten eräs edustajistoryhmä itseään Facebookissa huvittavasti tituleerasi, sekä niille ryhmille, jotka hallitukseen edustajansa saivat ja miettivät tulevaa yhteydenpitoa.
Olemme syksyn aikana hallituksen kanssa valmistelleet edustajistolle esitystä kahden sihteerin toimen muuttamisesta. Ensimmäisessä edustajiston kokouksessa toimenkuvamuutokset pöydättiin ja lähetettiin takaisin valmisteluun, pyyntönä saada tarkempaa selvitystä asioista. Ymmärsimme asian täysin ja aloitimmekin heti tarkemman selvitystyön ja myönsimme tuoneemme asian liian hätiköidysti esille.
Sen jälkeen olen huomannut ja saanut kokea hyvin hämmentäviä asioita ja kommentteja, joihin minun on ollut vaikea suhtautua. En ole halunnut suututtaa ihmisiä henkilökohtaisella reaktiollani, koska kyseessä oli joukko ylioppilaskunnan tulevaisuutta määritteleviä merkittäviä päätöksiä. Eilinen edustajiston kokous, ja varsinkin sitä edeltävänä päivänä järjestetty epävirallinen kuulemistilaisuus, kuitenkin saivat minut niin ymmärrykseni rajamaille, että haluan nämä asiat sanoa ennen kuin hallituksesta siirryn ensi vuodeksi itsekin edustajistoon.
Edustajiston tehtävänä on päättää suuret linjat. Se on jäsenistömme valitsema 12 500:n jäsenen ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Edustajisto on sittemmin itse valinnut ylioppilaskunnalle hallituksen, joka toimeenpanee edustajiston tahtoa.
Minun mielestäni on äärettömän vastuutonta olla kantamatta vastuuta ylioppilaskunnan tulevaisuudesta. Varsinkin vastuun karttaminen ”ihan vain periaatteesta”, kuten eräs keskustalainen edaattori perusteli muuten hyväksi kokemaansa hallituksen esityksen pöytäämisesitystään. Tämän lisäksi olen kuullut usean edaattorin suusta lauseita kuten ”Hyvä juttu joo, mutta valmistelu oli huono, joten me vastustetaan”. Siis mitä? Kyse on ylioppilaskunnan pitkän tähtäimen toiminnasta, ei yhden hallituksen näpäyttämisestä huonosti aikaisemmin valmistelemasta esityksestä, joka sekin korjattiin kattavammalla selvitystyöllä ja paremmalla esittelyllä. Eräässä puheenvuorossa käsiteltiin samaan aikaan viestintäsihteerin kokopäiväistämisen tarpeellisuutta ja hallituksen luottamuksen menetystä asian valmistelun suhteen. Huomasikohan puhuja itsekään mitä sanoi?
Me olemme julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on oikeus periä jäseniltään automaatiojäsenmaksua.Tämän sihteeriasian käsittely vaikutti enemmänkin jonkin harrastuskerhon jäsenkokoukselta.
Tässä edellispäivän epävirallisessa kuulemistilaisuudessa kokoomuksen edustajistoryhmän varaedaattori perusteli päätöstään vastustaa esitystä sillä, ettei ei hän pysty luottamaan yhden ihmisen sanaan. Tällä ryhmällä on kaiken lisäksi hallituksessa jäsenensä, joka oli päättämässä hallituksen esityksestä ja kannatti sitä. OYY ei tarvitse hallitusta, jos hallituksen yhteinen päätös vastaa ”yhden ihmisen sanaa”.
Näiden kommenttien lisäksi käytiin mielenkiintoista keskustelua siitä, kuinka näitä asioita olisi pitänyt valmistella. Eräiden edustajiston jäsenten mielestä olisi sihteereiden toimet pitänyt käsitellä niin että kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ja edustajisto olisivat päässeet alusta asti vaikuttamaan asiaan. Olisiko siis pitänyt järjestää jäsenäänestys – tai jokin yleinen kuulemistilaisuus – yhden sihteerin toimen muuttamisesta? Tässä vaiheessa olisi tehty myös edustajisto tarpeettomaksi! Jos edustajistolla olisi todella ollut tahto vaikuttaa asiaan näin spesifillä tasolla alusta alkaen koko prosessin ajan, mihin hallitusta olisi tarvittu? Eipä juuri mihinkään.
Minun korvaani tämä kuulostaa siltä, että hallituksella ei ole luottamusta/tarvetta. Olisitteko olleet todella valmiita erottamaan meidät? Ei ollut kaukana, että olisin jättänyt itse eronpyynnön.
En ihmettele yhtään, miksi ”ihan tavalliset rivijäsenet” kokevat toimintamme pikkupoliitikkojen hiekkalaatikkoleikkeinä. Sitähän tämä käytännössä näiltä osin oli. Ero Mannenkadulla tapahtuvaan ammattimaiseen edunvalvontatoimintaan oli huima.
Vaikka olenkin onnellinen, että hallitukseen luottavia ihmisiä oli yli 2/3 enemmistö edustajistosta, ja että molemmat esityksemme menivät läpi, toivon kuitenkin, että te, joiden mielestä näiden aiemmin mainittujen ryhmien/henkilöiden toiminta on ollut naurettavaa ja vastuutonta, teette kaikkenne seuraavien vuosien aikana, jotta hallitus saa rauhan tehdä oikeasti tärkeitä asioita opiskelijan hyvän elämän puolesta. Ja hallitukselle toivon kaiken tämän uudistuksenvastustamishöpötyksien jälkeenkin rohkeutta ja intoa muuttaa asioita parempaan.
Tehdään siis asioita sydämellämme, oikeuden puolesta.
Ihan mukava kirjoitus. Olisi kuitenkin vielä mukavempaa toisiakin edustajistoryhmiä kohtaan, jos kertoisit myös muut ryhmät (kuin kepun ja kokkarit) joihin viittaat tekstissäsi.
“Me olemme julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on oikeus periä jäseniltään automaatiojäsenmaksua.Tämän sihteeriasian käsittely vaikutti enemmänkin jonkin harrastuskerhon jäsenkokoukselta.” Ei voi olla kuitenkaan mahdollista, että aina vedotaan automaatiojäsenyyden tuomaan suojaan ja muihin yo-kuntiin verratuna suht edulliseen jäsenmaksuun. Päätöksentekoon kuitenkin kuuluu se, että asioista käydään keskustelua tykkäsi siitä tai ei. Näin tapahtuu kaikissa yhteisöissä – ylioppilaskunnassa ja kunnanvaltuustossakin. Pari vuotta sitten itsekkin ajattelin vahvasti, että automaatiojäsenyys on nirvanasta seuraava. Kuitenkin nykyään ajattelen vain täysin mihin se meitä yo-kuntatoiminnassa mukana olevia oikein velvoittaa. Osaltaan automaatiojäsenyys on kuin akateeminen vapaus – vapaus tehdä itse valintansa ja oikeus kyseenalaistaa auktoriteetit. Kuitenkin tulee muistaa, että asiat tulee perustella hyvin ja koska tällä kertaa kohteena oli uusi edustajisto niin juurta jaksain käyty keskustelu oli varmasti hyvästä. Kyllä yliopisto-opiskelijan tulee ymmärtää, että ei se makkara itsestään leivän päälle tule, vaan sen eteen on tehtävä työtä. Samanlailla työtä on tehtävä sen eteen, että päätökset syntyvät. Ja nythän hallituksen esitys meni läpi, joten työ on tehty hyvin. Ei niitä keskusteluita kukaan pääse katsomaan, kun pöytäkirjaankin on vain merkitty puhujat. Unohtuvat vain nopeasti. Yhteiset päätökset eivät synny säntillisellä kaavalla vaan päätöksentekoon vaikuttavat monet muutkin asiat.
t:Ville (civis, Suomen Keskusta r.p. jäsen)
Totta, keskustelu on aina käytävä, se on kaikkien kannalta varmasti paras. Sitä, että mistä keskustellaan, voi minun mielestäni kommentoida. Ja päätöksen perusteluja varsinkin.
Muut kuin kepulaiset ja kokkarit eivät olleet jyrkästi hallituksen esitystä vastaan (mainittakoon, että keskustan hj jätti eriävän mielipiteensä tosiaan jo hallituksen kokouksessa) ja siksi nostin heidät esille. Myös Tieteelliset olivat pöytäämässä ensimmäisessä käsittelyssä tiedotussihteerin toimea, heiltä ei irronnut mitään mieleenjääviä perusteluja ja toisessa käsitteyssä heillä ei ollut yhtenäistä linjaa.
Lähestulkoon maisterina ajatuksien pitäisi olla jo uudessa elämässä. Vanhana aktiivina jaan mielelläni kokemuksia ja ajatuksia, joita kokemus on tuonut mukanaan.
Pikaisesti vertailtuna edustajiston vaihtuvuus oli vaaleissa hyvin suuri. Paikkansa pitäneet voidaan laskea enintään kahden käden sormilla. Kun noin neljä viidestä edustajiston jäsenestä ovat uusia tehtävissään, on ihan inhimillistä ajatella, että kaikki eivät ole sisäistäneet edustajistotoiminnan tavoitteita ja ylioppilaskuntatoiminnan tapoja/tavoitteita heti alusta asti.
Ylioppilaskunnan sääntöjen 6§ mukaan “ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää edustajisto”, sekä arkisemmassa kielenkäytössä sanotaan “edustajisto linjaa ja hallitus toteuttaa”. Vaikka edustajiston jäsen olisi tehtävässään kokematon, esittäisi minkälaisia mielipiteitä tahansa, hän on silti toimintaa linjaavan toimielimen jäsen. Opiskelijoiden valitsema, opiskelijoiden joukosta, opiskelijoiden puolesta, omasta tahdostaan.
En ole Singaporen aikaeron vuoksi seurannut kokouksia, joten en tiedä kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista enempää kuin tästä olen lukenut. Me kaikki kuitenkin tiedämme -enemmän tai vähemmän kokemuksesta-: jos haluamme edistää jonkinlaista linjaa, mielipidettä tai toimintatapaa julkisesti, sen puolesta on argumentoitava, myös sellaisissa tilanteissa kun oma argumentti saa “asiattoman” tai siltä tuntuvan tyrmäyksen. Ehkä kyse voi olla vain kokemattomuudesta, kun puhutaan kuitenkin lähes puhtaalta pöydältä aloittavasta edustajistosta.
Itseäni lähinnä ihmetyttää tämä kokonaisasetelma, jos olen sen oikein ymmärtänyt. Uudelle edustajistolla tuodaan nopealla aikataululla eteen organisaatiouudistus, jossa käsitellään työntekijöiden toimenkuvien muuttamista. Sinänsähän tämä on melko lähellä aikuisten politiikkaa, jossa hyvinkin tärkeitä päätöksiä saatetaan tuoda päätettäväksi kiireellisinä, tai käsitteitä määritellään hyvinkin erilaisista ja jopa vastakkaisista näkökulmista (vertailukohtina esimerkiksi aikuisten politiikasta tutut vastuunkanto ja verotuksen oikeudenmukaisuus). Henkilöstökulut ovat OYY:n suurin ja tärkein kuluerä, johon on hyvin tärkeä suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.
Toki tässä yhteydessä korostan, etten tiedä onko asia ollut keskusteluissa esimerkiksi vielä edellisen edustajiston syyskauden aikana. En talousarviota näkemättä myöskään voi arvioida, esimerkiksi lisäävätkö muutokset työtuntien määrää ja täten työvoiman kustannuksia. Kokemuksellani voin kuitenkin arvioida: kun edustajistolle on tehty esitys toimenkuvien muuttamisesta, suuntana on ollut työtuntien eli kustannuksien lisääminen. Korjatkaa, jos olen väärässä. Jos jotain varten täytyy kohdistaa lisävaraa, esittäisin näillä tiedoillani varojen käyttöä ensisijaisesti ja vain tilahankkeeseen. Edustajiston päätös aiemmilta vuosilta hankkia tilat Linnanmaalta lienee edelleen voimassa.
Puheet julkisoikeudellisesta yhteisöstä, automaatiojäsenyydestä sekä edustajiston vertaamisesta harrastuskerhoon ovat osittain totta. Edustajiston palkkio työnteosta on sämpyläkahvit per kokous, joten sinänsä toimintaa ei voida pitää täysin ammattimaisena. En nyt lähde keskustelemaan sen enempiä automaatiojäsenyyden puolesta tai vastaan, mutta suosittelen näkökulman laajentamiseksi opiskelijavaihtoa “maksullisessa” yliopistossa.
Toivon OYY:n toiminnan sisältävän jatkossakin tasokasta argumentointia, “vääriä” mielipiteitä, rohkeaa vanhojen käsitysten ja toimintakulttuurin haastamista niin hallituksen kuin edustajistonkin puolelta. Teesi-antiteesi-synteesi on toistaiseksi paras ajattelumalli suurten linjojen vetämiseen ja ongelmien ratkaisuun.
Tuomas Aarni, FM 22.12.2011
Edustajiston jäsen 2007-11
Korjaan ajatuskatkokseni: toiseksi viimeisen kappaleen “maksullisella” yliopistolla tarkoitan yliopistoa, jossa ei ole automaatiojäsenyyttä eikä -jäsenmaksua ylioppilaskuntaan, mutta yliopistolle maksetaan suurehko lukukausimaksu.
Olen ymmärtänyt, että kritiikin kohteet ovat enimmäkseen kokeneita, jo viime edustajistokaudella monessa mukana olleita henkilöitä – eivät suinkaan vaaleissa valittuja uusia edaattoreita. Sikäli on erittäin vaikea vedota siihen, että tässä vastustus olisi aiheutunut kokemattomuudesta.
Nostan hattua Jennin rohkeudelle ja avoimuudelle. Tämäntyyppisistä asioista on tässä ylioppilaskunnassa ollut tapana vaieta hautaan saakka puolin ja toisin. Toivottavasti tämä on jälleen yksi askel eteenpäin pitkällä ja kivisellä tiellä kohti parempaa ylioppilaskuntaa ja opiskelijan hyvää elämää.
Päätökset on nyt kuitenkin tehty, ja uusi hallitus pääsee aloittamaan työnsä vuodenvaihteessa. Toivotan vastavalitulle hallitukselle kaikkea hyvää ja pitkää pinnaa! Kirjoituksessa käsitellyille edustajistoryhmille voisin todeta, että nämä välikohtaukset eivät ole mikään maailmanloppu, eikä niistä sellaista pidä mennä tekemäänkään. Nyt kyse on enemmänkin siitä, mihin suuntaan asiat etenevät. Se suunta on kiinni niin teistä kuin ensi vuoden hallituksestakin – muita edustajistoryhmiä unohtamatta. Avain vaikuttavaan ja arvostettavaan oppositiopolitiikkaan ei ole päänaukominen, vaan rakentavan keskustelun virittäminen. Siihen kyllä riittää osallistujia joka puolelta ylioppilaskuntaa!
Pingback: Hiekkalaatikolla | SYL
Juuri niin kuin Iikka totesi, tuli nämä kommentit kokeneilta edustajiston jäseniltä. En missään nimessä halua tällä tekstillä antaa viestiä, että tyhmien kysymysten esittäminen olisi väärin. Nimenomaan se on mielestäni edustajiston jäsenen rooli, kertoa ja pohtia miltä jokin asia opiskelijan näkökulmasta tuntuu. Tieteellisten aloittelevilta edaattoreilta (ainakin EJ Ylirannalta) tuli muutama loistokommentti ja -kysymys kuulemistilaisuudessa siitä, mikä merkitys opiskelijalle näillä sihteereiden toimilla on. Niistä kirposi hyviä periaattellisia keskusteluja ylioppilaskunnan tarkoituksesta. Juuri oikeita kysymyksiä, siinä vaiheessa oli jo hyvin käytetty aika valmisteuprosessin arvosteluun ja olisikin ollut viimeistään aika puhua asiasta.
Omasta puolestani sekä koko Keskustaopiskelijoiden edustajistoryhmän puolesta vastaan kirjoituksessasi esiintyviin useisiin viittauksiin ryhmääni ja itseäni kohtaan. Huomaan, että monissa kohdin olet ymmärtänyt sanomani väärin ja toivottavasti tämä pitkähkö vastine oikaisee niitä.
Tarkennan, että asiani koskee lähinnä vain järjestö- ja hallintosihteerin kokopäiväisen toimen perustamista. Olimme jo ensimmäisessä kokouksessa viestintäsihteerin kokopäiväistämisen puolesta, muistaakseni ainoina oman taustaryhmäsi TeTa:n lisäksi. Haluan myös korostaa, että olemme sitä mieltä, että uudistukset organisaatiossa ovat tarpeen.
Olimme ryhmänä pettyneitä hätäiseen toimintaan ja asiasta tiedotukseen. Omasta puolestani olisin toivonut seuraavan kaltaista käsittelyjärjestystä asialle: ensiksi edustajistolle olisi tuotu tiedoksi, että tämänkaltaista uudistusta on alettu valmistella. Seuraavassa kokouksessa asiasta oltaisiin käyty lähetekeskustelu, jossa myös edustajisto olisi voinut kertoa mielipiteensä ja ehdotuksia asiaan. Kolmannessa kokouksessa asiasta oltaisiin mahdollisesti tehty päätös. Prosessin aikana olisi lisäksi informoitu suunnitelmista ja niiden etenemisistä aktiivisesti, jotta edaattoreilla olisi jo etukäteen ollut selkeä näkemys millaista esitystä/esityksiä ollaan tuomassa. Näin edustajisto olisi saanut äänensä kuuluviin myös prosessin aikana, eikä keskustelu olisi kärjistynyt siinä tilanteessa, kun päätös olisi pitänyt tehdä. Jäsenäänestystä en todellakaan kaipaa, edaattorit on äänestetty käyttämään jäsenistön ääntä. Mutta huomaan, että meillä on näkemyksellisiä eroja siitä, millaista valtaa edustajisto käyttää ja millaista valtaa puolestaan hallituksella on.
Tarkoituksemme ei todellakaan ole ollut vain ”näpäyttää” hallitusta. Olemme halunneet ja vaatineet paremmin suunniteltua ja perusteltua organisaatiota koskevaa muutosesitystä, jossa käy selkeästi ilmi, mihin organisaatiota ollaan viemässä. Ja nyt tarkoitan lähinnä organisaation henkilöstöä. Meille on edelleen hyvin epäselvää, että mihin nämä nyt tehdyt, merkittävät päätökset johtavat? Millaista organistaatiota tässä ollaan tekemässä? Ja tähän kaipaisin konkreettisia henkilöstöpoliittisia linjauksia, en linjauksia ylioppilaskunnan strategiasta. Nyt tehdyillä päätöksillä edustajisto sitoi kätensä ja sen myötä on vain odotettava mitä seuraavaksi keksitään.Vaikka sihteerien kokopäiväistämisistä ei vielä ole paineita jäsenmaksukorotuksiin, niiden vaikutus budjettiin on kuitenkin useita kymmeniä tuhansia euroja.
Syy siihen, ettemme vielä toisessakaan kokouksessa olleet esityksen kannalla olivat hyvin pitkälti edellä mainitut. Koemme, että organisaatiomuutos on jo suunnitteluvaiheessa jokseenkin epäonnistunut, hätiköinnin ja epäonnistuneen tiedotuksen vuoksi. Selkeän kokonäisnäkemyksen puuttuminen myös vaikeuttaa asian perustelua. Mielestäni meidän pitäisi olla varmoja, että juuri tämä esitys on se oikea, jonka kautta muutosta lähdetään tekemään. Olisimme toivoneet asiaan aikalisää, jonka jälkeen olisimme voineet nähdä hyvin perustellun kokonäisnäkemyksen organisaation muutoksesta. Asian takkuaminen jo näin alkuvaiheessa luo epäuskoa sen onnistumiselle. Ja tottakai haluaisimme, että kun uudistusta tehdään, siitä tulee kerralla hyvä.
Toisinaan politiikka ja omien näkemysten ajaminen vaatii tietynlaista ärhäkkyyttä tai jopa suoranaista provosointia. Myönnän ehdottomasti tehneeni juuri näin. Halusin toiminnallani ja puheillani avata esityksestä uusia näkökulmia ja osaltaan myös herättää keskustelua ja luulen myös onnistuneeni siinä.
Välillä politiikassa henkilöt ottavat lujastikkin yhteen, mutta useita vuosia politiikan parissa toimineena allekirjoitan täysin monesti todetun lauseen ”politiikassa asiat riitelevät, ei ihmiset”. Olen todella pahoillani, jos toimintani on tuntunut henkilökohtaiselta hyökkäykseltä sinua vastaan. Se ei missään nimessä ole ollut tarkoitukseni! Mutta asemasi hallituksen puheenjohtajana, asian esittelijänä ja ymmärtääkseni myös uudistusehdotuksen pääasiallisena suunnittelijana, johtaa siihen, että puheet on luonnollista kohdistaa suoraan sinulle.
Ärhäkkäällä ja aktiivisella oppositiopolitiikalla tarkoitin, että tulemme jatkossakin kyseenalaistamaan ja haastamaan hallituksen valmistelevat päätökset. Missään nimessä tämä ei tarkoita sitä että pyrkisimme tieten tahtoen vaikeuttamaan hallituksen työtä! Niin kuin sanoin, olemme perinteisesti vaatineet myös omalta hallituksen jäseneltämme paljon ja tätä viitseliäisyyttä ja perusteellista pohdintaa ja lobbaamista tulemme jatkossa vaatimaan koko hallitukselta. Tällä haluamme varmistaa, että ryhmämme kykenee tekemään jatkossakin vastuullisia ja hyviä päätöksiä. Ymmärtänet, että kun ryhmällä ei ole omaa jäsentä hallituksessa valmistelemassa päätöksiä, ryhmältä puuttuu tietty vallankäytön mahdollisuus sekä tiedonkulunväylä. Niin kuin jo totesimme, oppositiossa oleminen ei todellakaan ole maailmanloppu. Mutta pettymyksemme tähän asiantilaan lienee ymmärrettävää.
Kaikkinensa edessä on mielenkiintoinen vuosi ja suhtaudumme siihen avoimin mielin. Omasta puolestani voin luvata käyttäväni jatkossa vähemmän puheenvuoroja ja kannustaa, nyt jo huomattavasti kokeneempaa ryhmääni, käyttämään puheenvuoroja aina kun se on heidän mielestään tähdellistä. Toivon että muutkin ryhmänjohtajat tsemppaavat edaattoreitaan aktiivisuuteen, sillä keskusteleva ja aktiivinen edustajisto on kaikkien etu.
Ja aivan lopuksi kerron vielä, että jos olisin lukuisten kokouksessa pitämieni puheenvuorojen jälkeen kehdannut käyttää vielä yhden puheenvuoron, olisin kertonut siinä, että olemme ehdottomasti edustajistossa tehtyjen päätösten takana. Emme välttämättä ole samaa mieltä, mutta olemme päätösten takana. Toivomme tämän lopulta olleen hyvä päätös. Omasta näkemyksestä on tärkeää pitää kiinni, mutta tappion jälkeen on ymmärrettävä mukautua enemmistön päätökseen.
Tämä siis kaikkien kepulistien puolesta. Jos vielä herää kysymyksiä asiaan liittyen vastaan niihin mielelläni.
Laura Kantomaa
Keskustaopiskelijat
Rj
“ensiksi edustajistolle olisi tuotu tiedoksi, että tämänkaltaista uudistusta on alettu valmistella”
- Organisaation kehittämistä ja siihen sisältyviä toimien muutoksia esiteltiin ensimmäisen kerran jo viime edustajistokaudella. Olin tuolloin itsekin vielä edustajiston jäsen. Asiaa esiteltiin silloin suhteellisen lyhyellä varoitusajalla, mutta lisätietoja siitä sai pyytämällä. (Yleisempänä huomiona vielä, että OYY:n toiminta ei voi pysähtyä ja alkaa nollasta aina, kun jonkun toimielimen toimikausi vaihtuu. Maailma ei pyöri OYY:n edustajiston ympärillä vaan päin vastoin, vaikka välillä on tuntunut, että kaikkien mielestä asia ei ole niin.)
“Seuraavassa kokouksessa asiasta oltaisiin käyty lähetekeskustelu, jossa myös edustajisto olisi voinut kertoa mielipiteensä ja ehdotuksia asiaan.”
- Toimien muutosten ensimmäinen käsittely tällä edustajistokaudella olisi voinut toimia lähetekeskusteluna, mikäli sen luonteisia puheenvuoroja olisi haluttu käyttää. Ilmeisesti panostettiin kuitenkin aivan muihin asioihin.
“Kolmannessa kokouksessa asiasta oltaisiin mahdollisesti tehty päätös. ”
- Näin tehtiinkin. Ja olihan tuo jo aikakin.
“Prosessin aikana olisi lisäksi informoitu suunnitelmista ja niiden etenemisistä aktiivisesti, jotta edaattoreilla olisi jo etukäteen ollut selkeä näkemys millaista esitystä/esityksiä ollaan tuomassa.”
- Prosessin alkuvaiheessa tiedonkulku on ilmeisesti kangerrellut, mutta kun se asia korjattiin, siihen vetoaminen prosessin edelleen pitkittämiseksi (tai jonkin päätösesityksen hylkäämiseksi) on vastuutonta! Vastuutonta on sekin, ettei kysy, jos tuntuu siltä, että jotain kysyttävää on. Hallituksella on toki ainakin moraalinen velvollisuus perustella päätösesityksensä, mutta yhtä lailla edustajistolla on moraalinen velvollisuus pyytää ja vaatia lisätietoja päätöksentekonsa tueksi, jos niitä ei pyytämättä tule. Montakohan tietopyyntöä näihin päätöksiin liittyen HPJ:lle/hallitukselle on tullut? On suorastaan häikäilemätöntä, että tiedottamattomuudesta annetaan hallitukselle haukut vasta, kun on varmasti liian myöhäistä antaa tarvittavia taustatietoja. Tämä on ehkä isoin yksittäinen asia, joka minua tässä sivustaseuraajana on ärsyttänyt. Jos tällaisista likaisista tempuista jatkossa päästäisiin eroon, olisi tämä toiminta jo paljon mukavampaa (ja tuloksellisempaa!) niin siihen osallistuvien kuin sitä seuraavienkin näkökulmasta. En tiedä, ovatko keskustalaiset olleet tässä se pahin syypää laisinkaan, mutta sen tiedän, että tällaista täysin tarkoitushakuisesti aikataulutettua kritiikkiä on hallitukselle tullut enemmän kuin tarpeeksi.
“Olisimme toivoneet asiaan aikalisää, jonka jälkeen olisimme voineet nähdä hyvin perustellun kokonäisnäkemyksen organisaation muutoksesta. Asian takkuaminen jo näin alkuvaiheessa luo epäuskoa sen onnistumiselle. Ja tottakai haluaisimme, että kun uudistusta tehdään, siitä tulee kerralla hyvä.”
- Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Paras on hyvän pahin vihollinen. Aikalisällä, odottelulla, asioiden pallottelulla edestakaisin ja niiden loputtomalla hiomisella (ilman yhtään sen parempaa tietoa niiden käytännön toimivuudesta) ei saavuteta mitään hyvää. Näissä hommissa on usein se ongelma, että monenkaan päätöksen toimivuutta tai “hyvyyttä” ei pysty varmentamaan ennen kuin näkee toimeenpannun päätöksen käytännössä – minkä jälkeen päätöksiä voi hioa ja tehdä entistä parempia päätöksiä. Edustajisto ei näillä päätöksillä ole sitonut käsiään yhtään mihinkään; toimia voidaan viime kädessä vaikka lakkauttaa ja ihmisiä irtisanoa, jos työmäärän toimistolla todetaan jossain vaiheessa vähentyneen merkittävästi ja pysyvästi, ja jos muista järjestelyistä ei ole apua. Jos työmäärän ei nähdäkään vähentyneen, toimien kokoaikaistamiset olivat ainoa oikea ratkaisu, koska se, että OYY teettäisi pitkällä aikavälillä jatkuvasti liikaa töitä liian pienellä työntekijämäärällä, on vastuuttominta, mitä se työnantajana voisi tehdä.
Muuan tuntemani johtamisen professori muuten nauroi partaansa, kun keskustelin hänen kanssaan OYY:stä ja sen valmiuksista kohdata muutoksia. Hän ihmetteli suuresti, kuinka näin pienessä organisaatiossa muutosten läpivienti voi olla niin hidasta ja tehotonta. Monin verroin OYY:tä isommat pumput kykenevät viemään läpi vielä paljon isompiakin muutoksia huomattavasti tätä nopeammin – päätöksentekorakenteista tai organisaation muodosta tai juridisesta asemasta riippumatta. Miksiköhän?
Laura, arvostan suuresti sitä, että kirjoitit vastineen ja julkaisit sen täällä! Juuri tämä on sitä oppositiopolitiikkaa, jota haluaisin teiltä jatkossakin nähdä – asiallista, rakentavaa keskustelua (joka varmasti tuottaa tulosta enemmän kuin jotkut muut toimintatavat). Olen monista viestisi asioista kanssasi samaa mieltä, mutta yksi juttu tuon äskeisen prosessin ruotimisen lisäksi minua jäi vaivaamaan. Mitä erityistä pahaa keskustaopiskelijat näkivät järjestö- ja hallintosihteerin toimen kokoaikaistamisessa – siis verrattuna edelleen siihen, että viestintäsihteerin kokoaikaistaminen ja kv-sihteerin puolipäiväisenä toistaiseksi jatkaminen olivat kuitenkin ok? Muistan kyllä vaalien alla esittämänne näkemyksen siitä, ettei hallinnon paisuttaminen saa aiheuttaa jäsenmaksun korotuspaineita (eikä oletettavasti kuluja ylipäänsäkään). Oliko siis niin, että sana “hallinto” toimen nimessä riitti tekemään toimesta “hallintoa” enemmän kuin noista kahdesta muusta yhtä lailla “hallinnollisesta” toimesta? Pakko on nimittäin sanoa, että yhden byrokraatinkaan lisääminen ei tee organisaatiosta jähmeämpää, jos aiemman jähmeyden syy on se, että välttämättömäksi koetulle hallinnolliselle työlle ei riitä tekijöitä.
Tulevalle hallitukselle vielä terveisinä: älkää jättäkö tätä tähän, vaan esittäkää rohkeasti kaikkea muutakin, millä koette tätä organisaatiota vietävän eteenpäin! Yli 2/3 uudesta edustajistosta on todistetusti kehittämisen ja muutoksen kannalla, pysähtyneisyyttä vastaan!
Iikka sinulle vielä vastauksena kun suoria kysymyksiä esitit.
Ajatellen tätä organisaatiouudistusta kokonaisuutena näemme että viestintäsihteeri on jokseenkin erillinen osa sitä kokonaispalettia. Viestinnän saralla meillä on paljon kehitettävää ja uskomme että tämäntasoinen panostaminen juuri viestintään ja tiedotukseen tuo sitä niin paljon kaivattua näkyvyyttä ylioppilaskunnalle. Meillä on ollut viime vuosina OYY:ssa monia hyviä ja päteviä ihmisiä tässä toimessa, harmillista on että paikka on silti ollut niin tuulinen. Uskomme että kokoaikainen toimi houkuttelisi entistä parempia viestinnän ammattilaisia hakemaan toimeen. Lisäksi jatkossa kokopäiväisellä viestintäsihteerillä olisi mahdollisuus panostaa myös kv-viestintään joka helpottaa kv-sihteerin työtä huomattavasti. Mm. näiden asioiden saattelemana nähtiin että kokopäiväisen viestitäsihteerin tarve on hyvin perusteltua.
Mitä kv-sihteeriin tulee, tästä toimesta edustajistolle toimitettiin erinomaisen hyvät taustamateriaalit ja perustelut. Näiden materiaalien ja hallituksen “kuultujen” keskustelujen jälkeen päätös oli helppo tehdä. Juuri tämän kaltaista analyyttistä ja perustelevaa pohditaa olisimme kaivaneet myös etenkin järjestö- ja hallintosihteerin toimen kohdalla.
Mitä taas järjestö- ja hallintosihteerin toimeen tulee näemme asian hiukan moniulotteisempana. Emme ole missään vaiheessa perustelleet tämän toimen muuttamisen vastustamista hallinnon lisääntymisellä. Niinkuin jo edellisessä viestissä kerroin kaipaamme konkreettisempaa kokonaisnäkemystä uudistuksesta ja mielestämme juuri tämä toimi ja sen tuomat muutokset ovat suuri osa kokonaiskuvaa. Olisimme esimerkiksi halunneet tietää tavoitellaanko organisaatiouudistuksessa hallintopäällikön toimen perustamista, joka sekin on ollut välillä esillä suunnitelmissa. Näin esituntumalta se ainakin lisäisi byrokratiaa, mutta onko se perusteltua ja mitä hyötyjä saisimme siitä?
Tärkeää on mielestäni ajatella myös toimeen palkattavaa ihmistä. Myös hänen on oltava selvillä toimenkuvastaan ja roolistaan organisaatiossa. Toivoisin että uudistukset olisivat mahdollisimman pitkäaikaisia jolla taattaisiin myös työntekijälle ja koko organisaatiolle työrauha. Jatkuvat työnkuvan muutokset eivät ole hyvä asia ja kohdistuvat viimekädessä rasitteena työntekijään. Toivon että emme joudu tähän tilanteeseen.
Koko prosessin ajan oman ryhmäni kanta asiaan on ollut selvillä ja sen on myös hpj Pitko vahvistanut. Lisätietoja asiasta olemme vaatineet ja sitä myös saanneet. Mutta jos vielä kaiken tiedon ja perusteellisen pohdinnan jälkeenkään emme voineet olla esityksen takana ei siitä voi meitä syyllistää.
Pingback: ixqvlptkk
Pingback: early childhood education jobs
wtf mate?
Pingback: \accutane\
Pingback: game boomz
Pingback: pret immobilier
Pingback: φωτογραφια γαμου
Pingback: devis assurance auto
Pingback: gestational diet
Pingback: Nimetön
Pingback: Nimetön
Pingback: Holistic Dog Food
Pingback: wood flooring cost
Pingback: Tarzan vibrator
Pingback: เกมส์ทําอาหารเจ้าหญิง
Pingback: הזמנות לחתונה
Pingback: career training
Pingback: credit cards
Pingback: raidz
Pingback: \side effects of Lansoprazole\\
Pingback: YANG MACE
Pingback: Geld Spiele
Pingback: star wars game
Pingback: seo
Pingback: nook books
Pingback: Sistema de facturacion Gratis
Pingback: varaa lennot
Pingback: el naturalista
Pingback: lainaa edullisesti
Pingback: pénisz nagyobbítás
Pingback: que es el amor
Pingback: Brock Hamilton
Pingback: φωτοβολταιϊκά σε στέγες
Pingback: dating myspace
Pingback: plan cul
Pingback: school for phlebotomy
Pingback: drainage pipe
Pingback: Prednisone side effects
Pingback: el amor