Vuoden toimivaksi kiltalaiseksi 2011 valittiin Killan ujojen ja raittiiden nuorten poikien yhdistys. He ovat tehneet kiltahuoneen ympärillä palkitsemisen arvoista työtä, jota leimaa innokkuus, hauskuus, vapaaehtoisuus, oma-aloitteisuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus. Lisäperusteluita kaipaavat: käykää kiltahuoneella!

Hoitosyyte eli OLK:n ja Rovaniemen Oikiksen yhteiset viikonloppujuhlat vietettiin heti päivä vuoden suosituimman hääpäivän jälkeen eli 12.11.11. Nämä poikkitieteelliset juhlat järjestettiin historiassaan nyt kolmatta kertaa ja kaksi edellistä kertaa Hoitosyyte on langetettu Oulussa Walhallassa.
Rovaniemen debyytti juhlakaupunkina ja -vastaavana oli upea – vastaanotto oli lämmin, ohjelmasuunnitteluun oli käytetty aikaa, tilat ja yöpymismahdollisuudet olivat hyvät! Tästä ei voi kuin kiittää – ja luvata ensi syksyksi vähintään yhtä onnistuneet juhlat, kun järjestäjä vuorossa on taas OLK!

Kello tikittää viimeistä vuorokauttaan ennen kuin on aika Oulun Lääketieteen Killan jäsenten yhteisjuhlan: Itsareiden. Kyseessä on siis jokavuotiset Itsarit elikkä Itsenäisyyspäivän juhlat. Näissä juhlissa pääsee pukeutumaan iltapukuprinsessaksi ja unelmien prinssiksi kuin Linnassa konsanaan, vaikkei Walhallassa Tarjaa pääsekään kättelemään… Luvassa on siis pukuloistoa, kauniita naisia, komeita miehiä, hyvää ruokaa ja mahtavaa meininkiä – siis mullistavat juhlat, joissa nimestään huolimatta pyritään pysymään hengissä ja hyvässä yhteishengessä!

Juhlavalmistelut alkavat olla loppusuoralla, enää loppurutistus ja Walhalla-linnamme on valmis aloittamaan (hieman ennenaikaisen) itsenäisyyspäivän vastaanoton. Viimeiseen vuorokauteen kuuluu muun muassa jälkiruuan loihtiminen, mikä kruunaa kolmen ruokalajin illallisen: tänä vuonna tarjolla on todella hyvää appelsiinipiirakkaa ja vegaaneille uunipäärynöitä, jotka jo marinoituvat viskikastikkeessaan… Namm!

Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille ja mahtavaa iltaa niille onnellisille, jotka ennättivät saamaan illalliskorttinsa Itsareille!

Yhdessä killan isännän Joel Jämsän kanssa aloimme suunitella tulevia koulutuksia ja juhlia. Vuoden aikana kohokohtia olivat toki perinteiset kaamoskarit sekä kesälääkäripäivät, mediolympialaisia unohtamatta. Kuitenkin kaikista kirkkaimpana mielessä siinti Killan 51. Vuosijuhla.

Killan 51. Vuosijuhlaa vietettiin 8.10.2011 Oulun lyseon lukiolla. Tätä ennen oli kuitenkin useita asioita organisoitavana. Meidän piti myös miettiä, kuinka saamme järjestettyä killalle arvoisansa juhla edellisiä vuosia pienemmällä budjetilla. Kävimme katsomassa useita juhlatiloja ja mieluisimmaksi totesimme Lyseon juhlasalin, joka arvokkaalla olemuksellaan toi kunniaa rakkaalle killallemme, ja ennenkaikkea kiltalaisille. Järjestelyissä mukana oli ennen kaikkea omat apuemäntämme ja-isäntämme mutta myös useita ahkeria kiltalaisia. Kolmannen kurssin emäntä Marja Kaila teki todellisen taidonnäytteen toimittamalla juhlavieraille maistuvan ja runsaan illallisen. Marjan antama panos juhliin on korvaamaton ja hieno näyte siitä kuinka jäsentemme joukosta löytyy tahtoa toimia killan puolesta.

Viimeisen vuoden aikana kokemamme turhautuminen kiltalaisaktiivisuuden vähenemisestä kumottiin tuona hienona iltana. Kanssamme juhlan esivalmisteluissa ja itse juhlassa oli työskentelemässä yli kaksikymmentä ahkeraa kiltalaista, useimmat ensimmäiseltä kurssilta mutta myös ylemmiltä kursseilta löytyi vielä innostusta lähteä mukaan töihin killan puolesta. Ilman ahkeraa joukkoa ja heidän hienoa yhteishenkeä juhlamme ei olisi toteutunut! Lämmitti suuresti ajatus siitä, että killassamme on ahkeria toimijoita ja uteliaisuus killan toimintaa kohtaan ei ole kuollut.
Illan aikana saimme kuulla puheita, joissa kollegiaalisuus, vapaaehtoisuus ja yhteisöllisyys oli vahvasti läsnä. Yhteisöllisyys kuvastaa hyvin illan tunnelmaa; kotoisa ja lämmin tunnelma välittyi varmasti kaikille laulaessamme sydäntemme kyllyydestä perinteisiä juomalauluja. Illan aikana saimme antaa kunniaa myös aiemmin killassa toimineille aktiiveille jakamalla killan pronssisia kunniamerkkejä. Heidään muistonsa killasta kertoo, että yhteisömme on arvokas ja unohtumaton. Vielä valmistumisen jälkeenkin killan kunniaksi järjestettävään juhlaan saapuminen kertoo, että yhteisömme on tärkeä ja, että killassa toimiminen antaa valtavasti eväitä elämänpolulle. Kiitos siis kaikille kiltamme entisille jäsenille, että olitte kanssamme kunnioittamassa 51.vuotiasta kiltaamme.

Illan edetessä ihmisten ajatukset alkoivat siirtyä kohti rakasta Walhallaa. Jatkoilla saimme kuulla kiltalaisista koostuvan bändin lahjakkaan taidonnäytteen. Yli kymmenen kiltamme muusikkoa mudosti yhtyeen, joka soitti musiikkia iskelmästä nykyrockiin. Kansa riemuitsi ja allekirjoittaneen niska muistutti seuraavana aamuna bändin mahtavista moshaukseen johtaneista biisivalinnoista ja puhaltimien tuomasta lisämausteesta.

Aamupalan, Sarkan ja muutaman tunnin unen jälkeen oli aika nauttia juhlan jälkimainingeista siivoamalla juhlatilat. Hetken mietittyäni, mistä kohtaa kaaosta aloittaisin, sain huomata, että useat läheiset olivat tulleet auttamaan juhlien purkamisessa. Isännistön, emännistön, hallituksen ja muutamien kiltalaisten panos sunnuntaina siivotessamme tuotti ennätystulosta, tunnissa lyseo oli puunattu alkuperäiseen kuosiinsa. Me olimme tehneet sen, olimme yhdessä järjestäneet hienon juhlan ja juhlineet täysillä!

Viikonloppuna vietettiin Kiltamme 51. vuosijuhlaa Lyseon tunnelmallisessa juhlasalissa. Kuten eräs vieraista totesi: tunnelma oli kuin tutun häissä. Koolla oli 120 juhlijaa, joista suurin osa oli vähintäänkin kasvoilta tutut. Tunnelma oli lämmin – ja oululaiseen tapaan railakka!

Akateemisiin juhliin kuuluvat laulut, mutta myös puheet. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tuoda juhlaväelle hallituksen tervehdys.

Kunnianarvoisat juhlavieraat, hyvät kollegat, ystävät

Vuosi 2011 on Oulun Lääketieteellisen Killan 51. toimintavuosi. Tänä vuonna vietetään myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuotta.

Vapaaehtoiseksi ryhtymisen yhteydessä liikkuu mielessä monenlaisia tunteita, haluja, jännitystäkin. ”Olen hyvä tässä, minulla on aikaa (tai ainakin mahdollisuus), tämä on minulle helppoa”. Toisaalta voi myös olla: ”En tiedä tästä mitään – vielä. Haluan oppia. Nyt on mahdollisuus.”

Jotain pyritään saavuttamaan, kun ilmoittaudutaan vapaaehtoiseksi. Se voi tulla siinä hetkessä, kun nostetaan kättä tai älähdetään ”minä olen vapaaehtoinen”. Toisaalta tavoite voi myös täyttyä vasta myöhemmin.

Ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi saan vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin. Opin uutta ja saan kokemusta. Saan auttaa ja tuottaa mielihyvää muille. Tapaan erilaisia ihmisiä ja saan toimia yhdessä muiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta tuo elämään sisältöä. Saan arvostusta. Kasvan ihmisenä – meillä mahdollisesti kasvan lääkärinä.

Faktoja vapaaehtoisuudesta:

• Vapaaehtoisia on paljon – EU:ssa noin 100 miljoonaa ihmistä osallistuu vapaaehtoistoimintaan
• Euroopassa olemme 6. aktiivisempia vapaaehtoisia: suomalaisista noin puolitoista miljoonaa ihmistä – joka kolmas yli kymmenvuotiaista
• Suurin osa vapaaehtoistoiminnasta on liikunnan ja urheilun saralla; terveys ja sosiaalitoiminnassa; lasten ja nuorten parissa.
• Miehet ja naiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan suunnilleen yhtä paljon.
  Korkeasti koulutetut keskimääräistä enemmän.
• Vuodessa tehdään Suomessa yli 100 miljoonaa vapaaehtoistuntia – vapaaehtoistyötä ei voi korvata mitenkään palkkatyöllä.
• Vapaaehtoistoiminnalla on yhteiskunnallisesti äärettömän merkittävä rooli. Se on erottamaton osa demokratiaa. Hyvinvoinnin rakentamista ja yhteisöllisyyttä.
• Tilastokeskuksen mukaan nuoret tekevät kuitenkin selvästi vähemmän vapaaehtoistyötä kuin kymmenen vuotta sitten… Myöskin poliittinen aktiivisuus on selvästi romahtanut.

Voidaanko siis hieman provokatiivisesti sanoa, että vapaaehtoistoiminta on katoava luonnonvara?

Vapaaehtoisuuden toinen puoli – tai janan toinen pää – on velvollisuuden tunne. Monesti velvollisuuden tunteesta asioita tekevät ihmiset ovat samoja, kuin vapaaehtoisetkin. Se on tunteena kuitenkin hieman vastenmielisempi. Negatiivissävytteinen.

”Tiedän, että osaan tuon. Osaan sen ja muut odottavat, että ryhdyn toimeen. Ilmoittaudun tekemään sen, en keksi miksi en tekisi.”

Puhdas vapaaehtoisuus on vapauttavaa. Ihminen antaa yleensä paljon, monesti enemmänkin kuin mitä olisi ollut tarpeen. Tekemisen ilosta on helppo tehdä.

Velvollisuuden tunne on taas suuressa riskissä muodostua painolastiksi. Kaikki se vara mitä meistä löytyy tulee harvoin käyttöön – motivaatio ei vain ole riittävän syvältä kumpuavaa. Kuitenkin velvollisuuden tunteeseenkin vetoamalla saadaan asioita aikaiseksi. Usein velvollisuuden tunne liittyy myös vapaaehtoisuuteen. Aina ei voi olla kivaa, monesti myös velvollisuuden tunne on tällöin tarpeen. ”Olen luvannut hoitaa tämän”. Velvollisuuden tunne ei kuitenkaan saisi olla päällimmäinen tunne!

Lääkäriydessä on suuri määrä velvollisuuksia. Toisaalta vastapainona on myös suuri määrä oikeuksia, vapauksia ja autonomiaa. Nämä ovatkin ydin professionalismissa . Toivottavasti ne ovat vaakakupissa tasapainossa – niin lääkäriydesssä kuin vapaaehtoisuudessakin.

Mielestäni lääkäriydessä ja vapaaehtoisuudessa on paljon samaa. Molempiin liittyy aina toisia ihmisiä. Yhdessä tekeminen. Jos vapaaehtoisia kertyy yhteen muodostuu yhdeisö – yhdistys. Yhteisön voima on ääretön. Jaettu työ on puolitettu työ. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Ihminen tarvitsee yhteisöjä. Lääkäriydessäkin yhteisöt ovat aina olleet äärettömän tärkeitä. Ilman yhteisöjä ei olisi professionalismia.

Lääketieteen opiskelijoiden yhteisö on kandidaattiseura. Tätä varten on meidänkin Kiltamme perustettu 51 vuotta sitten. Olemaan oululaisille medisiinareille yhteisö, paikka toimia yhdessä niin vapaa-ajan kuin edunvalvonnankin saralla. Kilta on paikka kasvaa lääkärinä, paikka kasvaa ihmisenä.

Ensi vuoden painopisteitä miettiessään hallitus on valinnut seuraavat: yhdessä eteenpäin, edunvalvonnan keihäänkärjeksi, vakavaraisuuden parantaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Tahdon painottaa tuota ensimmäistä. Yhdessä.

Tämä juhla on erinomainen esimerkki vapaaehtoisuuden voimasta. Vapaaehtoisina olevat ihmiset ovat saaneet sen rakennettua. Eiköhän anneta aplodit kaikille niille, jotka ovat tämän saaneet aikaiseksi – kaikille vapaaehtoisille.

En usko, että vapaaehtoisuus olisi katoava luonnonvara. Uskon, että ensi vuonnakin ja vielä kaukana tulevaisuudessakin löydämme vielä toisemme ja aikaansaamme aitoa yhteisöllistä toimintaa.

Oulun Lääketieteellisen Killan hallituksen – ja omasta – puolesta tahdon onnitella 51-vuotiasta Kiltaamme. Kiitos.

Timo, hallituksen puheenjohtaja

OLK:lta löytyy perinteisesti valtuusto, hallitus ja toimihenkilöt, mutta niiden lisänä myös isännistö. Laumaa johtaa killan isäntä ja emäntä, kanssatoimioinaan kiltamestari ja yhteensä 12 apuisäntää sekä apuemäntää kaikille vuosikursseille jakaantuen. Isännistö on pitkä nakki: siihen valitaan fuksivuonna ja samassa porukassa pakerretaan aina valmistumiseen saakka. Isännistö pitää hellää huolta Walhalla-kiltatalostamme, ylläpitää yhteistyösuhteet hehkuvan lämpiminä ja järjestää vuosittaisia juhlia. Seuraavana vuorossa komeilee odotettu, upea vuosijuhla.

OLK:n 51-vuotisuutta juhlitaan tulevana lauantaina 8.10. pääjuhlassa Lyseon juhlasalissa ja jatkoilla Walhallassa. Kauniin ja toimivan lopputuloksen takaamiseksi suunnittelu ja toteutustyö on aloitettu jo keväthankien aikaan, syyssateilla tahtia kiristäen. Hoidettavana on mm. tilavuokrat, työntekijät, sponsorit, kutsut kiltalaisille ja kunniavieraille, juhlaillallisen suunnittelu, viinien ja drinkkien valinta, ohjelma-aikataulu, esiintyvät artistit, koristelu… Viimeisen työviikon pyörähtäessä käyntiin, on jo valtaosa töistä tehty kokonaan tai pitkälle, mutta loppusuoralla täytyy kaikki aines kerätä kasaan  ja varmistaa koko kakun toimivuus. Maanantain kokouksessa killan isäntä ja emäntä tekivät tilannekatsauksen ja jakoivat loput nallekarkit ja nakit tasan koko isännistön kesken: minä olen saanut nyt tehtäväni ja ne hoidan kunnialla. Tilakoristelun ja fuksityöntekijöiden opastuksen lisäksi täytyy vielä huolehtia muutama tärkeä juttu: muista valita nätti kukka kampaukseen, ostaa piristävän värinen kynsilakka ja lauantaina aistia vuosijuhlan upeutta kaikilla aisteilla. Ottaa irti se, minkä järjestetyt vuosijuhlat meille suovat: pukeutua iltapukuprinsessaksi ja nauttia illasta täysin siemauksin upeissa puitteissa ystäviensä keskellä! Näistä juhlista en jäisi pois, näitä juhlia en jättäisi järjestämättä.

Mira, isännistön apuemäntä

Tämä on Oulun lääketieteellisen killan blogi, tervetuloa lukemaan! Tänne kirjoittavat OLK ry:n aktiiviset toimijat, joihin kuuluvat muun muassa hallitus, isännistö ja harrasteryhmien vetäjät. Aiheet ovat sekä asiapitoisia että myös jotain asian vierestä.

Ensimmäinen virallinen blogikirjoitus julkaistaan huomenna – kannattaa tulla lukemaan lisää!

Krisse, OLK:n tiedotusvastaava