Uutiset Janne Hakkarainen

Edustajiston puheenjohtaja Vikeväkorvan puhe Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 7.11.

Ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Susa Vikeväkorvan puhe Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 7.11.

Arvoisat kuulijat!

Melkein jokaisen menestyvän yksilön tai yhteisön tarina alkaa kahdella uskomuksella: tulevaisuus voi olla parempi kuin nykyhetki ja minulla on voimaa sekä rohkeutta toteuttaa se. Millaista maakuntaa me tahdomme olla tekemässä? Miten toteutamme sen? Miksi nuoria on hyvä kuulla, kuunnella ja ennen kaikkea osallistaa suuremmissakin prosesseissa?

Pohjois-Pohjanmaalla on nuoria suhteellisen paljon verrattuna muuhun väestöön. Kuitenkin menetämme muuttotappiona nuoria ja parhaassa työiässä olevia aikuisia muille alueille. Esimerkiksi viimeisen 2-3 vuoden aikana pelkästään Oulusta on muuttanut 1000 nuorta Helsinkiin ja tämä on suuri, punainen hälytysmerkki koko Pohjois-Pohjanmaan alueen vetovoimalle. Millä keinoin pysäytämme väestön painopisteen valumisen etelään? Tästä syystä onkin hyvä pohtia, miksi erityisesti vastavalmistuneet eivät jää tänne?

Tulevaisuuden haasteena onkin olla veto- ja pitovoimainen maakunta erityisesti nuorten silmissä. Onko meillä kykyä houkutella uuden sukupolven osaajia Etelä-Suomesta ja ulkomailta? Onko meillä tarjota hyvä elinympäristö toimivine palvelukokonaisuuksineen? Tämän vuoksi meidän tulee kehittää jatkuvasti Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Oulun seudun vetovoimatekijöitä. On tärkeää tunnistaa myös Oulun seudun merkityksellisyys puhuttaessa koko maakunnan elinvoimaisuudesta. Oulussa ja sen lähiseudulla asuu puolet koko maakunnan ihmisistä. Vahvistamalla Oulun veto- ja pitovoimaa voimme mielestäni aidosti vahvistaa koko maakunnan elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Asiamies Antti Mykkänen sanoi hyvin eilen, että “Oulun täytyy toimia koko pohjoisen alueen muuttoliikkeen pysäyttäjänä”. Meille on esimerkiksi tulossa uniikki yhteiskampus Linnanmaalle, jossa toimii sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu tulevaisuudessa. Meidän on aika hyödyntää ja ottaa tämänkaltaisista muutoksia kaikki irti.

Työllisyys ja työpaikkakehitys sekä hyvät palvelut ja alueen koko ovat laadukkaan koulutustarjonnan ohella merkittäviä tekijöitä, kun nuoret pohtivat tulevaa asuinpaikkaansa – mitä haluan opiskella? Mistä löydän valmistumisen jälkeen oman alan töitä?  

Nyt on kiinnitettävä huomiota siihen, onko Pohjois-Pohjanmaalla tulevaisuudessa tarjottavanaan paremmin ja monipuolisemmin sekä harjoittelupaikkoja opiskelijoille, kesätöitä opintojen aikana sekä töitä valmistumisen jälkeen. Kesä on parasta juurtumisen aikaa, aikaa olla, rentoutua ja tutkia lähiympäristöä. Monilla nuorilla on vaikeuksia löytää esimerkiksi kesätöitä täältä. Saako nuori jalkaa oven väliin asuinalueelta tai sen lähiympäristöstä vai saako hän diplomityön tarjouksen etelän tehtaalta, jonne lopulta muuttaa ja kotiutuu? Tässä on haasteemme, olemmeko valmiita ratkaisemaan ongelman vai annammeko kiltisti nuorten jatkaa muuttovirtaansa pois maakunnasta, kun aika on sille kypsä?

Maakuntaohjelman luonnoksessa visiona 2050 on, että Pohjois-Pohjanmaa on Pohjoisen kasvun ja hyvinvoinnin veturi, arvoinaan rohkeus, yhdenvertaisuus, kestävyys ja luottamus. On siis erittäin tärkeää taata ja huolehtia koulutuksen laadusta aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen asti. Se ei ole vain yritysten kilpailukyvyn tai tutkimuksen kannalta tärkeää, vaan myös yksilön tulevaisuuden kannalta merkittävää.

Hyvät kuulijat, itse en varmasti seisoisi tässä tänään ilman vahvaa, yksinhuoltajaäitiäni, joka on joka päivä kannustanut ja rohkaissut minua ylittämään itseni ja kurkottamaan unelmiini. Tielleni ovat osuneet myös ymmärtävät ja lempeät varhaiskasvattajat sekä innostavat opettajat rakkaista ystävistäni puhumattakaan. Kaikilla lapsilla tai nuorilla ei näin ole ja siksi palveluihin on panostettava.

Koulutukseen panostamalla panostamme suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin, sillä koulutus suojaa syrjäytymiseltä. Me-säätiön tuoreen selvityksen mukaan meillä on Suomessa lähes 70 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Näistä nuorista noin puolella ei ole minkäänlaista perusasteen jälkeistä koulutusta. Keskeisimmät syrjäytymisriskit ovat työttömyys, mielenterveys sekä harrastusten ja koulutuksen puutteet. Jo varhaiskasvatuksessa voidaan tunnistaa lapsen riskit syrjäytyä, kuten sosiaaliset ongelmat, haastava perhetausta tai oppimisvaikeudet. Laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus sekä peruskoulu kantavat pitkälle. Maakunnassa täytyy ymmärtää ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksellisyys syrjäytymisen ja eriarvoistumisen kannalta. Lasten ja nuorten potentiaalia tai tulevaisuutta ei saa heittää hukkaan. Laadukkaisiin, saavutettaviin ja ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin on todellakin syytä panostaa. Meidän on taattava jatkokoulutusmahdollisuudet peruskoulunsa päättäville nuorille koko maakunnassa. Yksikin syrjäytynyt lapsi tai nuori on liikaa.

Myös nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet niin ulkoisen kuin sisäisen saavutettavuuden näkökulmasta ovat olennaisia – liikkumisen tulee olla ekologista ja sopivasti vaivatonta. Sijainnilla on äärimmäisen paljon merkitystä. Oululla on mahdollisuuksia kasvaa Suomen toiseksi pääkaupungiksi Helsingin ohella, jos koko maakunnassa tehdään yhdessä töitä sen eteen. Meillä on mahdollisuuksia lisätä koko alueen elinvoimaisuutta tunnistamalla heikkoutemme ja vahvuutemme.

Tätä ajatusta vahvistaa vuonna 2014 tehty tutkimus, jossa selvitettiin 18-30 vuotiaiden suomalaisten nuorten tulevaisuuskuvia maaseudun kehittämistyötä varten. Tutkimuksen mukaan neljäsosa haluaa asua kaupungeissa ja yli puolet (55%) nuorista haaveilee asuvansa kaupunkien läheisyydessä maaseudulla. Nuoret unelmoivat luonnon läheisyydestä, hyvistä palveluista ja omasta rauhasta sekä pihasta. Kaupunkiasumiselta nuoret toivovat toimivia palveluita, säpinää ja harrastusvaihtoehtoja. Meillä on maakunnassa paljon potentiaalia vastata nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin ja unelmiin, jos vain yhdessä lähdemme rohkeasti kehittämään erilaisia ratkaisuja.

Kun puhutaan vetovoimatekijöistä, ei voi olla sivuuttamatta pehmeitä tekijöitä. Näihin kuuluu muun muassa edelläkin mainittu luonto ja sen eri kohteet, kuten meri, järvet ja kaupunkipuistot. Nuorille on yhä kasvavissa määrin merkityksellisempää alueen ilmapiiri ja tunnelma. Erityisen tärkeää on avoin ja toisia kunnioittava ilmapiiri, jossa on tilaa ihmisten monimuotoisuudelle sekä erilaisuudelle. Mitä tapahtumia, elämyksiä ja kokemuksia asuinpaikka tai sen lähiseutu tarjoaa? Onko kulttuuri- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia riittävästi ja monipuolisesti? Hyviä ja toimivia palveluita ei voi korostaa liikaa.

On tärkeää, mitä paikkakunta tarjoaa sillä hetkellä nuorille, mutta me mietimme tulevaisuutta myös pidemmälle; mitä kotipaikkakunnallani on tarjota minulle tulevaisuudessa? Millaiset ovat urakehitysmahdollisuuteni? Vastaako asuminen ja eläminen tulevaisuuden toiveitani ja tarpeitani?

Sitä mitä enemmän tunnen kuuluvaani johonkin paikkaan sitä varmemmin sinne jään ja kotiudun. Henkilökohtaiset siteet joko alueeseen tai sen ihmisiin sekä esimerkiksi perheen, ystävien ja lähiverkoston läsnäolo saavat aikaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista paikkaan. On pohdittava, tarjoaako ympäristö mahdollisuuksia, harrastuksia ja kohtaamispaikkoja nuorille. Myös alueen erityispiirteet voivat olla houkuttelevia; annammeko mahdollisuuksia erilaisille tapahtumille, yrityksille, innovaatioille ja kulttuurille?

Meillä kaikilla onnellisuus muodostuu erilaisista asioista. Mulla se on sitä, että näen ystäviä ja perhettä. Mulle se on sitä, että pääsen kehittymään, oppimaan uutta ja vaikuttamaan. Mulle se on myös sitä, että voin 7 tuntisen kaupunkistrategia-seminaarin jälkeen mennä crossfit salille hankkimaan uusia mustelmia ja siinä sivussa rikkomaan omia ennätyksiä. Se on luonto ja luonnonläheisyys, arjen hektisyyden keskellä voin kävellä sata metriä ja olen meren äärellä.

Millainen maakunta me haluamme, että meillä on? Millainen on se vetovoimainen ja rakastava maakunta? Millaisessa maakunnassa, meillä kaikilla on hyvä elää ja olla onnellisia? Tämä ei ole rakettitiedettä, mutta me tarvitsemme yhteistyötä ja kipinää tehdä yhdessä.

Haastan teidät, hyvät kuulijat, ajattelemaan ja pohtimaan seuraavaa.

Mitä se nuorten maakunta voisi konkreettisesti tarkoittaa? Mitä lasten ja nuorten osallistaminen, osallistuminen ja mukaan ottaminen teidän mielestänne tarkoittaa?

Nyt on viimeistään sen aika, että lapsia ja nuoria oikeasti osallistetaan sekä annetaan heille mahdollisuuksia vaikuttaa. Oli kyseessä sitten leikkipuiston suunnittelu tai esimerkiksi uuden koulun rakentaminen. Mennään sinne, missä nuoret on, kysytään lapsilta ja nuorilta suoraan. Valtakunnallinen trendi on huolestuttava; alle 25-vuotiaista nuorista yli kaksi kolmasosaa jätti äänestämättä viime kevään kunnallisvaaleissa. Nuoret eivät tule politiikan luo, vaan politiikan on aika tulla nuorten luo.

Jos me haluamme toteuttaa menestyvän maakunnan tarinan, niin meilläkin täytyy olla uskoa siihen, että tulevaisuus voi olla parempi kuin nykyhetki. Meillä täytyy myös olla voimaa ja rohkeutta toteuttaa tämä tulevaisuuden tarina. Sitä ei tehdä yksin, vaan yhdessä, varsinkin nuoria kuuntelemalla, kuulemalla ja aidosti osallistamalla. Vain sillä tavoin Pohjois-Pohjanmaa voi aidosti olla nuorten maakunta.