Ajankohtaisia asioita

Auditointi

Auditoinnissa tarkasteltiin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Lokakuussa 2017 ulkopuolinen auditointiryhmä yhteensä yli 140 henkilöä, jotka olivat joko henkilökuntaa, opiskelijoita tai keskeisiä sidosryhmien edustajia. Haastatteluiden jälkeen auditointityöryhmä kirjoittaa auditoinnista raporttiaan lokakuusta 2017 tammikuuhun 2018. Auditoinnin tulokset saadaan helmikuussa 2018. Mikäli Oulun yliopisto ei läpäise auditointia hyväksyttävävästi, yliopistolta edellytetään uusinta-auditointia. Tällöin päätökseen kirjataan ne auditointikohteet, joissa on välttämättömiä kehittämistarpeita ja joihin uusinta-auditointi kohdistuu. Uusinta-auditointi toteutetaan noin 2–3 vuoden kuluttua varsinaisen auditoinnin päätöksestä. Mikäli yliopisto läpäisee auditoinnin saa se kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman. Korkeakoulujen kolmas auditointikierros toteutetaan vuosina 2018-2024. KARVI:n mukaan uudella auditointitierroksella korostuu korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys.

Korkeakouluvisio 2030

Keväällä 2017 opetusministeri käynnisti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Visiota valmisteltiin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden sekä tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa. Visio on valmistunut lokakuussa 2017 ja sen tueksi lähdetään valmistelemaan tiekartta ja kehittämisohjelmat. Koulutuksen ja tutkimuksen avoimuus, joustavuus ja saavutettavuus ovat teemoja, jotka toistuvat visiossa tiuhaan. Opiskelijalähtöisyys näkyy myös paperissa hyvin, ja perustutkimuksen suhde uusiin innovaatioihin on tunnistettu. Korkeakoulutettujen määrää halutaan kasvattaa niin, että puolet ikäluokasta suorittaa jatkossa korkeakoulututkinnon. Visio korostaa paljon myös koulutuksen avoimuutta, joustavia opintopolkuja ja elinikäistä oppimista. Jatkokehittelyssä onkin huomioitava, että avoimuus ei etene pelkällä puheella, vaan tämä vaatii kannusteita ja rohkeita uusia avauksia. Visiotyön tuloksena vaikutti aluksi syntyvän myös tahtotila tehdä yksi yhteinen korkeakoululaki. Tämä kuitenkin hautautui prosessin edetessä. Voi kuitenkin olla, että yhteinen korkeakoululaki sekä keskustelu duaalimallin tulevaisuudesta jatkuu suhteellisen piankin.

Opiskelijavalintojen uudistus

Aiemmassa opiskelijavalintauudistuksessa yliopistot ottivat käyttöön ns. ensikertalaiskiintiöt. Tämä toteutettiin kiintiöimällä osa aloituspaikoista uusille ylioppilaille. Tällä hetkellä meneillään olevassa uudistuksessa kyse on siitä, että kaikkien yliopistojen tulossopimusneuvotteluissa vuosille 2017-2020 on sovittu, että A) pitkäkestoista valmentautumista edellyttävistä pääsykokeista luovutaan 2018 mennessä; B) vuoteen 2020 mennessä todistusvalinnasta tehdään pääasiallinen opiskelijavalintaväylä. OKM on myös tehnyt lisälinjauksia:  1) lisäksi järjestetään pääsykoe niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella 2) luovutaan ns. yhteispistevalinnasta (todistus ja pääsykoe) 3) lisätään mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana.

Opiskelijapalautteen vaikuttavuus

Oulun yliopistossa on otettu käyttöön uusi sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä palaute.oulu.fi. Kyseisen palautejärjestelmän käyttöönotto on ollut ylioppilaskunnan pitkäaikainen tavoite ja ylioppilaskunnan toimiston henkilöt ovat olleet ideoimassa ja  rakentamassa palautejärjestelmää. Samalla kun järjestelmä on otettu käyttöön on myös linjattu, millä kaikilla hallinnon tasoilla palautetta tulee käsitellä. Opintojaksopalautteen lisäksi merkittävä palaute on muun muassa yliopiston rahoitukseen vuodesta 2015 lähtien vaikuttanut Kandipalaute-kysely. Kyselyssä kartoitetaan opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen, opetukseen, opinnäytetyön ohjaukseen, palautteen vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Pelkät järjestelmät ei takaa koulutuksen kehittämistä, vaan meidän tulee yhdessä pitää siitä kiinni. Opiskelijat ovat avainasemassa mm. siinä, että saamme vastausprosenttia nostettua ja toisaalta tartuttua niihin kehittämistarpeisiin, joita opiskelijat nostavat esille.

Kampuskehittäminen

OAMK:n Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät Linnanmaalle  vuonna 2019. Tätä aiemmin yliopisto on jo luopunut monista tiloista ja keskittänyt toimintaansa ensisijaisesti kahdelle kampukselle. Kampuskehittäminen ei voi kuitenkaan keskittyä pelkkiin tilasäästöihin, vaan samassa yhteydessä on pystyttävä myös turvaamaan ja kehittämään opetus- ja opiskelutiloja nykyaikaa vastaaviksi. Tämä on tarkoittanut voimakasta vaikuttamista mm. 24/7-kampuksen mahdollistamiseen sekä palveluiden kehittämiseen ja moderneihin oppimisympäristöihin. Kampuskehittäminen on laaja kokonaisuus, jossa yhteistyötahoina ovat yliopiston lisäksi, OSAKO & OAMK, SYK ja Oulun kaupunki.

Oppimisympäristön modernisaatio ja digitalisaatio sekä pedagoginen kehittäminen

Oulun yliopiston tavoitteena on moderni, joustava ja pedagogisesti kehittynyt oppimisympäristö. Tätä asiaa varten tullaan perustamaan projektityöryhmä, johon saadaan myös opiskelijaedustus. Suunnitteilla on mm. verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen, O365 ja Gsuite-opetuskäyttöönotto, muuntojoustavien tilojen kehittäminen, digitaalisen pedagogiikan kehittäminen ja opettajien osaamisen tukeminen.

Profiloituminen

OKM ajaa vahvasti yliopistojen välistä työnjakoa ja tulee puuttumaan tilanteeseen, mikäli yliopistot eivät kykene keskinäiseen yhteistyössään. OKM:n näkemyksen mukaan kaikkien ei tarvitse kou- luttaa kaikkea, vaan yliopistojen tulee pro loitua vahvuusaloilleen. Tämä voi tarkoittaa koulutusohjelmien lakkauttamista tai uusien perustamista.

Opiskelijarekrytointi

Ikäluokat pienenevät OY:n rekrytointialueella muuta maata nopeammin, erityisesti ongelmana on puute pitkän matematiikan kirjoittajista. Oulun yliopiston koko ja vaikuttavuus tulee supistumaan merkittävästi ellei hyviä opiskelijoita saada rekryttyä nykyistä laajemmalta alueelta. Kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa.

Opiskelun sujuvuuden lisääminen

Valtiovallan paine pidentää työuria eli lyhentää opiskeluaikoja on valtava. Opiskelun sujuvuudella on yliopistojen rahoituksen kannalta myös suuri merkitys, sillä 55op/lv suorittaneiden määrä yliopistojen rahoitusmallissa (2017 alk.) on 10% . Oulun yliopistossa opintojen sujuvuus onkin ollut määrätietoisena kehittämiskohteena jo useamman vuoden ajan. Lukuvuonna 2016–2017 tasan 50 prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista suoritti opintoja vähintään 55 opintopistettä. Oulun yliopisto on siten ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa yliopisto, joka on rikkonut 50 prosentin rajan 55 op suorittaneiden osuudessa.


Oulun yliopiston sijoitus 55 op suorittaneiden osuudessa Suomessa on ollut perättäisinä vuosina 6., 5., 4. ja nyt vuonna 2017 1. Kehittämistoimet mm. lukujärjestyksen, kesäopintotarjonnan ja omaopettajuuden saralla ovat merkittävästi vaikuttaneet tähän saavutukseen. Myös opiskelijoilla ja ylioppilaskunnalla on ollut merkittävä rooli kehittämistoimenpiteissä ja esimerkiksi tietoisuuden lisäämisessä 55-noppaa kampanjan avulla.

Työelämärelevanssin kehittäminen

Vuosina 2015-2017 Oulun yliopisto osallistui valtakunnalliseen Tyyli –hankkeeseen eli Työelämäjaksoja ja työssä oppimista yliopisto-opintoihin. Hankekaudella kehitettiin uusia harjoittelun ja työelämäjaksojen toimintamalleja mukana olleiden yliopistojen koulutusohjelmiin. OYY teki hankkeen kanssa läheistä yhteistyötä ja julkaisi mm. hyvän ja hyödyllisen harjoittelun teesit ja oli mukana vaikuttamassa opetussuunnitelmatyöhön. Seuraavan vaiheena tulee seurata, kuinka mm. AHOT- ja harjoittelukäytänteiden kehittäminen on alkanut purra.

YTHS:n tulevaisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus johtaa suuriin muutoksiin niin YTHS:n kuin koko opiskeluterveydenhuollon osalta. Ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät YTHS:n piiriin, näillä näkymin vuonna 2020. Asiaan liittyvä lainsäädäntö on parhaillaan valmistelussa. Paikallisella tasolla on seurattava YTHS:n sopeuttamistoimenpiteiden ja laajenemisen vaikutuksia palvelutasoon.

Opiskelijan toimeentulo

Opintotuki on opiskelijan sosiaaliturvaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu opiskelijan sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Opintotukijärjestelmä on pirstaleinen ja siihen tullut valtavasti muutoksia lain voimaantulon jälkeen. Viimeisimpänä muutoksena 1.8.2017 alkaen opiskelijat mm. siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. 1.1.2018 alkaen kaikki opintotukeen liittyvät asiat hoidetaan Kelan kanssa. OYY:n pitkäaikaisena tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen kohti yksilökohtaista, vastikkeetonta ja riittävän toimeentulon takaavaa perustuloa, jonka piiriin myös opiskelijat kuuluvat.

Vaihto-opiskelun volyymin lisääminen

Oulun yliopistoon saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja yliopistosta vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä ei ole tasapainossa, vaan Oulusta lähtee vähemmän opiskelijoita vaihtoon kuin tänne saapuu. Tiedekuntien välillä on tässä suuria eroja. Vaihto-opintojakso tulisi suunnitella jo heti opintojen alussa, ja tämä tulisi ottaa huomioon opetussuunnitelmatyössä ja omaopettajatoiminnassa.

Lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille

Suomessa on otettu korkeakouluissa käyttöön lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille 1.8.2017. Lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ja stipendijärjestelmän kattavuudella on vaikutusta siihen, kuinka kansainvälisiä opiskelijoita saadaan tulevaisuudessa rekrytoitua yliopistoon. Lukuvuosimaksujen käyttöönoton myötä OKM on asettanut lukuvuosimaksujen seurantatyöryhmän, jonka tehtävänä on 1) seurata ja arvioida lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja opiskelijavirtoihin, 2) kerätä tietoa korkeakoulujen apurahakäytännöistä ja seurata eri apurahakäytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta, sekä 3) raportoida lukuvuosimaksujen käyttöönotosta sekä apurahakäytännöistä säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle. SYL:n kansainvälisten asioiden asiantuntija on kyseisen ryhmän jäsen.