Opiskelijan leivän leveys – erilaiset tukimuodot

1.8.2017 alkaen opiskelijan sosiaaliturva koostuu ensisijaisesti opintotuesta (opintoraha + opintolaina) ja yleisestä asumistuesta. Muista, että työn tekemisestä opiskeluaikana ei ole koskaan haittaa, kunhan muistat huomioida sen opintotuen ja yleisen asumistuen tulorajoissa. Perheelliset opiskelijat ovat oikeutettuja samoihin perhe-etuuksiin kuin muutkin. Toimeentulotuki on myös opiskelijan viimesijainen sosiaaliturvan muoto. Kela tukee perustutkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden ruokailua ateriatuella, minkä ansioista opiskelijalounaan hinta on sinulle edullinen.

Opintotuki

Tuoreimman tiedon opintotuesta ja siihen liittyvistä asioista saat Kelan nettisivuilta ja Facebookin Opintotuki-sivulta, yliopiston opintotuki-sivuilta tai ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta.

Opiskelijan ensisijainen toimeentulon lähde on opintotuki, jonka on tarkoitus mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Opintotukea maksaa Kansaneläkelaitos (Kela), mutta siitä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 1.8.2017 alkaen opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainasta. Lisäksi Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea. Ulkomailla opiskelevat hakevat edelleen opintotuen asumislisää opintotukihakemuksen yhteydessä. Huom! Kansainväliset opiskelijat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja opintotukeen.

Opintotuki on vastikkeellista, mikä tarkoittaa että sen saadakseen on opintojen edettävä Kelan asettamien opintopisterajoituksen mukaisesti. Opintotukea saavan korkeakouluopiskelijan on suoritettava vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämän lisäksi opiskelijan on suoritettava vähintään 20 opintopistettä koko lukuvuoden aikana, mikäli aikoo saada yhtään opintotukea koko lukuvuoden aikana. Opintotukeen liittyvät myös tulorajat, joita opintotuen nostaja ei saa ylittää. Pääsääntöisesti opintotukea ei makseta kesäkuukausilta (kesä-, heinä- ja elokuulta), mutta sitä voi anoa myös kesäopintoihin. Ajantasainen tieto kesäopintotuesta löytyy yliopiston opintotuki-sivulta.

Opintotukiaika


Opintotuki myönnetään erikseen alemman
(kandidaatti) ja ylemmän (maisteri) tutkinnon suorittamiseen.
1. Jos olet aloittanut korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit saada tutkintoosi opintotukea korkeintaan 55 tukikuukautta, joista korkeintaan 37 kuukautta alemman ja 28 kuukautta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 70 tukikuukautta.
2. Jos olet aloittanut 1.8.2014–31.7.2017 ensimmäiset korkeakouluopintosi, voit saada tutkintoosi opintotukea korkeintaan 50 tukikuukautta, joista korkeintaan 32 kuukautta alemman ja 23 kuukautta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 64 tukikuukautta.
3. Jos aloitat ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen, voit saada tutkintoosi opintotukea korkeintaan 48 tukikuukautta, joista korkeintaan 30 kuukautta alemman ja korkeintaan 21 kuukautta ylemmän korkeakoulututukinnon suorittamiseen. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 54 tukikuukautta.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa ei suoriteta erikseen alempaa korkeakoulututkintoa, joten opintotuki voidaan myöntää kerralla koko enimmäistukiajalle.
1. Jos olet aloittanut opintosi ennen 1.8.2014, voit saada opintotukea hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon 60 kuukautta tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 64 kuukautta. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 70 tukikuukautta.
2. Jos olet aloittanut 1.8.2014–31.7.2017 ensimmäiset korkeakouluopintosi, voit saada opintotukea hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon 55 kuukautta tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 59 kuukautta. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 64 tukikuukautta.
3. Jos aloitat opintosi 1.8.2017 tai sen jälkeen, voit saada opintotukea hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon korkeintaan 53 kuukautta tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 57 kuukautta. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 57 tukikuukautta.

Painavasta syystä, kuten sinun tai lähiomaisesi sairauden tai muun vaikean elämäntilanteen vuoksi, voit anoa lisätukea enintään yhdeksäksi kuukaudeksi koko opiskeluajalle.

Opintoraha

Opintotuen perusosa on nimeltään opintoraha. 1.8.2017 alkaen opintorahan määrä on 250,28 euroa kuukaudessa. Opintotuen saaminen edellyttää Kelan asettamien ehtojen täyttymistä eli opintojen etenemistä ja tulorajoissa pysymistä. Opintotuen ehtojen toteutuminen kannattaakin pitää mielessä aina opintotukea nostettaessa.

Opintolaina

Opintolaina on osa opintotukea. Opintolainan myöntää pankki ja sillä on valtion takaus, jota voi saada samalle ajalle kuin opintorahaa. Opintolainaa voi saada enimmillään 650 euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskeleville opintolainan määrä on 800 euroa kuukaudessa. Valtion lainatakaus tulee opiskelijalle automaattisesti opintotukipäätöksen mukana, eikä 1.8.2017 alkaen maksuhäiriö enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Opintolainan korot pääomitetaan niiden lukukausien aikana, jolloin saat opintotukea ja vielä yhtenä lukukautena viimeisen opintotukilukukauden jälkeen. Mikäli suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa ja olet nostanut riittävästi opintolainaa, voit saada verotuksessa joko opintolainahyvityksen tai –vähennyksen.

Asumislisä

Opintotuen asumislisää voivat 1.8.2017 alkaen saada vain ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat. Asumislisää voi saada enimmillään 210 euroa kuukaudessa asumismaasta riippuen. Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea.

Yleinen asumistuki

Yleistä asumistukea maksetaan pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Asumistuessa huomioitaviin enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta. Asumistuki on 80 % enintään enimmäisasumismenojen suuruisista hyväksyttävistä asumismenoista, jos tulot eivät vaikuta asumistukeen. Jos asut vuokralla Oulussa, asumismenoina huomioidaan yhden henkilön ruokakunnissa max. 390 e/kk, kahden henkilön ruokakunnissa max. 570 e/kk, kolmen henkilön ruokakunnissa max. 723 e/kk sekä neljän henkilön ruokakunnissa max. 856 e/kk (tai lisähenkilöt + 117 e/kk).

Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen etuus.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat:
– samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset (avopuolisot, aviopuolisot ja parisuhteensa rekisteröineet, isovanhemmat, vanhemmat ja lapset sekä alaikäiset sisarukset) (huom. ei sisarukset)
– muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset
– yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet
– erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Eri ruokakuntaan kuuluvat:
– erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt, jos he eivät ole lähisukulaisia tai jos he eivät ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta
–päävuokralainen ja alivuokralainen, jos he eivät ole lähisukulaisia.

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden bruttotulot.
– ansiotulot: esim. palkka, luontaisedut, palkkaan maksettavat lisät (kuten asunto-, auto- ja ravintoetu sekä ylityökorvaukset), vuorotyölisät ja lomarahat
– pääomatulot: esim. vuokratulot, erilaisten sijoitusten tuotot, osinkotulot sekä talletusten korot.
Jokaisen ruokakuntaan kuuluvan henkilön palkkatulosta, elinkeinotoiminnan tulosta tai maatalouden tulosta tehdään ansiotulovähennys 300 e/kk. Opintorahasta ja muista sosiaalietuuksista ei tehdä ansiotulovähennystä, koska ne eivät ole palkkatuloa.

Asumistuen määrää laskettaessa jokaisen henkilön tulot arvioidaan joko keskiarvotulona tai jatkuvina tuloina.
– Jos henkilön tulot jatkuvat samanlaisina vähintään 3 kuukautta myöntö- tai tarkistamisajankohdasta, asumistuen määrä lasketaan näiden tulojen mukaan.
– Jos henkilön tulot vaihtelevat eli eivät pysy samoina vähintään 3 kuukautta, arvioidaan keskiarvotulo. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki tulot, jotka henkilö saa seuraavan 12 kuukauden aikana.
Asumistukeen tehdään välitarkistus, jos ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 e/kk tai pienenevät vähintään 200 e/kk edellisen päätöksen tuloihin verrattuna sekä jos asumismenot kasvavat yli 50 e/kk.

Voit arvioida asumistuen määrän asumistukilaskurilla. Katso tulojen alarajataulukot (tulojen määrä, joka ei pienennä asumistukea) ja tulojen ylärajataulukot (tulot, joilla asumistukea ei voi saada). Muista, että 1.8.2017 alkaen opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa.

Lisätietoja yleisestä asumistuesta löytyy Kelan nettisivuilta.

Näin haet opintotukea ja yleistä asumistukea

1. Opintotuki ja yleinen asumistuki haetaan aina erikseen! Hae opintotukea heti, kun olet saanut tiedon, että sinut on hyväksytty oppilaitokseen. Yleistä asumistukea voit hakea, kun tiedät asumisolosuhteesi. Opintotuki kannattaa hakea ennen yleistä asumistukea, sillä opintoraha on yleisessä asumistuessa huomioitavaa tuloa.
2. Hae opintotukea ja yleistä asumistukea verkossa Kelan nettisivujen asiointipalveluissa www.kela.fi. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Vaihtoehtoisesti voit täyttää lomakkeen ja postittaa sen Kelan toimistoon.
3. Liitä hakemukseesi tarvittavat liitteet. Jos hakemukseesi tarvitaan liitteitä, saat asiointipalvelussa luettelon niistä.

Toimeentulotuki

Opiskelijan ensisijaiset tulonlähteet ovat aina opintotuki sekä työstä saatava palkka. Toimeentulotuki on tarveharkintainen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto, johon opiskelija on oikeutettu turvautumaan, mikäli mitkään muut keinot eivät takaa toimeentuloa. Perustoimeentulotuki haetaan Kelasta, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki kunnalta. Opiskelija voi olla oikeutettu saamaan toimeentulotukea esimerkiksi tilanteissa, joissa hänen opintotukensa on katkaistu tai se on loppunut. Kesällä opiskelija voi olla oikeutettu toimeentulotukeen, jos opiskelu ei kesällä ole mahdollista eikä hän ole löytänyt työpaikkaa. Toimeentulotuen saamiseen vaikuttaa hakijan elämäntilanne ja varallisuus.

Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä yksinasuvalla 487,89 euroa. Perusosan tulisi kattaa välttämättömät päivittäiset menot, kuten ruokakulut. Muiksi menoiksi huomioidaan vain välttämättömiin perusmenoihin kuuluvat menot kuten kohtuullinen vuokra, vesi- ja sähkölasku, julkisen terveydenhuollon menot ja reseptilääkekulut. YTHS-maksua ei valitettavasti huomioida toimeentulotuessa. Opintotukeen kuuluva opintolaina lasketaan opintotukeen ja valtion lainantakaukseen oikeutettujen opiskelijoiden kohdalla opiskelijan tuloksi riippumatta siitä, onko opiskelija nostanut lainan, jos siihen on ollut oikeutettu.

Toimeentulotuen hakemisesta ei ole ikinä haittaa, vaikka ei olisikaan varma, onko oikeutettu tukeen. Päätökset tehdään hakemuksessa olevien tietojen perusteella eli muista liittää mukaan kaikki olennaiset dokumentit, kuten tositteet terveydenhoitomenoista tai luottotietojen menetyksestä. Toimeentulotuesta ja sen saamisen ehdoista lisää Kelan nettisivuilta.

Ateriatuki

Kela tukee perustutkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden ruokailua ateriatuella. Ateriatuki lasketaan automaattisesti opiskelijaravintoloissa myytävien aterioiden hintaan eikä opiskelijan tarvitse sitä erikseen hakea, riittää kun ateriaa maksaessaan näyttää kassalla opiskelija-alennukseen oikeuttavaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia. Ateriatuettujen opiskelijalounaiden enimmäishinta on tällä hetkellä 2,60 euroa. Oulun yliopistokampuksilla opiskelijaravintolapalveluita tarjoaa opiskelijoiden omistama Uniresta sekä Juvenes. Opiskelija on oikeutettu opiskelijahintaisiin aterioihin kaikissa Suomen opiskelijaravintolapaikoissa. Lisätietoja ateriatuesta Kelan nettisivuilta.