Koulutuksen työelämäyhteys

Elämme globaalissa, nopeiden muutosten ja digitalisaation maailmassa, jonka myötä myös työelämän tarpeet ovat muuttuneet. Kun puhutaan koulutuksen työelämäyhteydestä on aivan oleellista tarkastella sitä osaamista, mitä työelämä eniten tällä hetkellä halajaa.

Perinteisen substanssiosaamisen ja asiantuntijuuden lisäksi työelämässä arvostetaan yhä enenevissä määrin työntekijän valveutuneisuutta, aktiivisuutta ja taitoa alati kehittää itseään. Nopeiden muutosten maailmassa mukautuvaisuudella sekä taidolla etsiä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja on myös suuri painoarvo. Yhä enemmän työtä tehdään monitieteellisissä ryhmissä, joissa moninaisuuden arvostaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat suuria valttikortteja. Kansainvälisyys ei ole enää huomista, vaan se on tosiasia. Yritykset arvostavat vaihtokokemuksia sekä kotikansainvälisyyden tuomaa ymmärrystä.

Kun puhutaan koulutuksesta ja mistään sen osa-alueesta, kuten työelämäyhteydestä nousee hyvin toteutettu opetussuunnitelmatyö (OPS) todella keskiöön. OPS-työssä tulee huolehtia suunnittelun osallistavuudesta.

Suunnitteluun tulee ottaa mukaan:

  • opiskelijat
  • alumnit
  • tutkijat
  • elinkeinoelämät toimijat
  • muut mahdolliset sidosryhmät kuten järjestötoimijat

Näin varmistetaan laadukkaat kokonaisuudet sekä voidaan sopia yhteistyöasioista jo suunnitteluvaiheessa. Huolellisessa  suunnittelutyössä huomioidaan oppijan osaaminen ja kiinnitetään huomiota pedagogisiin ratkaisuihin. Näin varmistetaan koko tutkinnon tavoitteellisuus ja opiskelijan osaamisen kattavuus.

Huolellinen suunnittelu ennaltaehkäisee myös päällekkäisyyksiä sekä tiettyjen osaamisalueiden ylikorostumista. Eli sitä, että esimerkiksi kaikissa saman periodin opinnoissa on tarjolla ryhmätyöskentelyä hyödyntäviä opiskelutapoja. Samalla voidaan huomata myös niitä osaamisalueita, joita kuvitellaan tarjottavan opiskelijoille mutta jotka eivät kuitenkaan toteudu.

Osaamiskeskeisyys ja osaamistavoitteiden aukikirjoittaminen tukee myös opiskelijan kykyä oppia tunnistamaan oma osaamisensa. Ylipäätänsä tulee pitää huoli siitä, että opiskelijalla on kykyä ja mahdollisuuksia oman asiantuntijuuden reflektoimiseen teoriaan ja käytäntöön säännöllisin väliajoin koko opintojen ajan.

Opiskelija! Tarkastele kurssien osaamistavoitteita ja opi tunnistamaan sekä sanallistamaan oma osaamisesi. Tästä on suurta hyötyä työhaastatteluissa.

 

Yksittäisen kurssin tasolla on todella paljon mahdollisuuksia luoda työelämäkytköksiä teoriaan. Perinteiset vierailut ja vierailijat ovat hyvä keino syventää työelämäyhteyttä. Yliopisto-opintojen ollessa kyseessä on hyvä muistaa myös omassa yliopistossa tehtävän tutkimuksen merkitys ja tunnistaa tutkijan ura yhtenä työllistymisvaihtoehtona. Yhtenä suurena opintokokonaisuutena on luonnollisesti myös opinnäytteet ja ihanteellista olisikin, että ne tehtäisiin suoraan tutkimusryhmiin tai suoraan yrityksiin. Lisäksi erittäin tehokas keino parantaa työelämäyhteyttä on tehdä projekteja yrityksiin. Näissä projekteissa opiskelijaryhmät itse suunnittelevat toteuttavat ja lopuksi arvioivat projektin yhdessä asiakkaan kanssa. Tällaisissa projekteissa esimerkiksi voidaan kehitellä jokin uusi työkalu tai toimintatapa yritykselle.

Toinen yksinkertaisempi ja keveämpi malli tuoda työelämää ja käytäntöä lähemmäs teoriaopintoja on tuoda kursseille aitoja työelämään kytköksissä olevia tapauksia, caseja. Näissä tapauksissa on ideana, että opiskelijat pääsevät ratkaisemaan jotain oikeaa avointa ongelmaa, johon ei ole yhtä ratkaisua.

Muu merkittävä osaamista kehittävä toiminta

Harjoittelujen, opetussuunnitelmatyön ja kurssisisältöjen kehittämisen lisäksi on olemassa myös muita keinoja edistää koulutuksen työelämäyhteyttä. Mentorointiohjelmiin panostamalla nuoret opiskelijat saavat tukea vanhemmilta opiskelijoilta sekä oman oppiaineensa alumneilta. Järjestötyössä opiskelijat oppivat paljon merkittäviä työelämätaitoja ja nämä taidot tulisikin tunnustaa paremmin tutkinto-ohjelmissa muun muassa opintopistein. Opintojen aikainen työssäkäynti taas tutkitustikin tukee koulutusta sekä pidentää työuria. Opintojen ja työkokemuksen linkittyessä teoria yhdistyy käytäntöön ja motivaatio lisääntyy merkittäväksi. Erityisesti yliopistoissa tulisikin panostaa mm. kesätöiden linkittämiseen opintoihin. Osaamista ei synny ainoastaan muodollisessa koulutuksessa vaan myös työelämässä, järjestötehtävissä ja käytännöllisesti katsoen elämässä yleensä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta on hyötyä yksilölle, korkeakouluille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle