OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALITEESIT 2003

Opintoraha uudelle vuosituhannelle!

Opintorahaan on tehtävä tasokorotus ja se on sidottava soveltuvaan indeksiin.

Vuokrakatto vastaamaan todellisia kustannuksia!

Vuokrakaton korottaminen auttaa jokaista opiskelijaa ja lisäraha kohdistuu suoraan siihen, mihin se on tarkoitettu eli asumiseen.

Opiskelijallakin oikeus vanhemmuuteen!

Kesä- ja pätkätyöt tulee ottaa huomioon määriteltäessä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen suuruutta.

Maksuttomuus!

Tutkintoon johtavan koulutuksen on pysyttävä maksuttomana. Yliopistojen perusrahoitus on turvattava ja tulosohjausmallia kehitettävä.

Opintoajat!

Opintoaikoja ei tule rajoittaa. Opintoaikoja on lyhennettävä panostamalla koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden toimeentuloon.

Duaalimalli!

Suomessa on säilytettävä selkeä duaalimalli sekä

ammatillisen että tieteellisen osaamisen turvaamiseksi.

Opiskelun arvostus – onko sitä?

Yksin (Oulussa) asuva voi saada toimeentulotukea 782,92 euroa kuukaudessa (sisältäen korvauksen asumismenoihin).

Yksin asuvan työttömän peruspäiväraha on 700,45 euroa kuussa (sisältäen maksimimääräisen asumistuen). Lisäksi työtön voi anoa toimeentulotukea. Yksin asuva opiskelija, joka todistetusti opiskelee täyspäiväisesti, voi saada lainatonta opintotukea korkeintaan 430,56 euroa kuukaudessa (sisältäen asumislisän maksimimääräisenä). Opiskelija ei saa asumislisää kesällä.

Opiskelija voi lisäksi nostaa valtiontakaamaa markkinakorkoista lainaa 220 euroa kuussa. Jopa laina mukaan lukien opiskelijaa tuetaan taloudellisesti hyvin vähän verrattuna työttömään tai toimeentulotuen varassa elävään.

Huomattava osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joiden oletetaan nostavan lainaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Työttömän ei odoteta nostavan lainaa elämiseen ja maksavan lainaa pois työllistyessään.

Ei ole mikään ihme, että vuosittain noin 5000 nuorta lopettaa opiskelun peruskoulun jälkeen. Moni näistä tulee syrjäytymään, koska suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole työtä kouluttamattomille. Järjestelmä ei kannusta ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudesta ja työllistymisestä opiskelemalla. Päinvastoin - se palkitsee taloudellisesti ne, jotka heittäytyvät yhteiskunnan huollettavaksi.

Suomella ei henkisesti eikä taloudellisesti voi olla varaa tällaiseen järjestelmään. Opiskelua on arvostettava ja tuettava. Opiskelun tukeminen on sijoitus paitsi yksilön, mutta myös koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Opintoajat

Opiskelija ansaitsee hyvää opetusta, henkilökohtaista opinto-ohjausta ja puitteet tehokkaaseen opiskeluun. Nämä ovat edellytyksiä opiskelijan hyvinvoinnille, mutta

myös nopealle valmistumiselle. Yliopistot ovat kehittäneet sekä opetustaan että opintoohjaustaan. Tiettyyn pisteeseen saakka se onkin auttanut opinto-aikojen lyhentämisessä.

Kehittyneestä opinto-ohjauksesta ja opetuksesta ei ole iloa, ellei yliopistoilla ole varaa palkata opettajia antamaan niitä! Toinen opiskelua hidastava tekijä on se, että opiskeluaikaisen elämisen takaamiseksi opiskelijat joutuvat käymään työssä opiskelun ohessa. Opiskelijoiden työssäkäynti on ongelma silloin, kun opiskelija joutuu tekemään sellaista työtä, joka ei vastaa hänen opintojaan. Tällöin opiskelijat myös vievät työpaikkoja muilta.

Se, että opiskelijankin on jossain asuttava ja jotain syötävä, ei ole yliopiston vika. On väärin syyttää pitkistä opiskeluajoista yliopistoa, jos opiskelijoille ei anneta riittävää opintotukea täysipäiväisen opiskelun mahdollistamiseksi.

Oman alan työn tekemistä ei kuitenkaan pidä nähdä ongelmana. On pelkästään hyväksi sekä opiskelijalle että yhteiskunnalle, että opiskelija voi opintojensa ohella etenkin loppuvaiheessa käydä omaan alaansa liittyvissä töissä. Opintojen ohessa tapahtuva työskentely ja elämänkokemuksen hankkiminen tekee akateemisen tutkinnon suorittaneista valmiimpia yhteiskunnan tarpeisiin.

Yliopistojen rahoitus

Yliopistojen rahoituksen suurin epäkohta on se, ettei sitä ole kasvaviin tehtäviin nähden riittävästi. Yliopistojen tilojen siirtäminen Senaatti-kiinteistöille on kasvattanut niistä aiheutuvia menoja. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet, resurssit eivät. Yliopistossa on noin 21 opiskelijaa/opettaja ja noin kymmenen vuotta sitten vain 14 opiskelijaa/opettaja. Yliopistojen perusrahoitus on saatava tehtäviä vastaavalle tasolle!

Nykyinen tulosohjausmalli saa yliopistot kilpailemaan epäterveesti opiskelijamääriä kasvattamalla. Tässä järjestelmässä ei ole sijaa järkevälle kokonaisvaltaiselle suunnittelulle. Tulosohjausmallia on kehitettävä ennakkoluulottomasti sellaiseksi, ettei se pakota jatkuvaan opiskelijamäärien kasvattamiseen. Tulosohjausmallin pitäisi myös ottaa paremmin huomioon laatu ja alakohtaiset erot, sekä sivuaineopetus ja yliopiston antama tutkintoa täydentävä koulutus ja aikuiskoulutus

Duaalimalli

Maamme tarvitsee monenlaisia osaajia. Myös nuoret ovat erilaisia: toiset haluavat suuntautua käytännön aloille, toiset teoreettisesti. Korkeakoulujärjestelmä, jossa tiedekorkeakoulut antavat tutkimukseen perustuvaa tieteellistä koulutusta ja ammattikorkeakoulut käytännönläheistä suoraan ammattiin tähtäävä koulutusta on hyvä ja säilyttämisen arvoinen järjestelmä. Viime aikoina duaalimalli on kuitenkin järkkynyt, kun mm. ammattikorkeakoulujen tehtäviin lisättiin tutkimus!

Koulutusprofiilien sotkeminen on paitsi kallista, myös koulutuksen kokonaisuuden kannalta huono ratkaisu. Duaalimallia on vahvistettava nykyisestään. Esitys sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta lääkäreille on yksi esimerkki äärimmäisen huonosta koulutussuunnittelusta. Esityksessä ei lainkaan otettu huomioon sitä, että muuntokoulutus on huomattavasti kalliimpi ratkaisu tavallinen lääkärikoulutus. Sairaanhoitajien koulutus korvaa lääkärikoulutuksesta vain 4% ! Lisäksi niin opiskelijat, sairaanhoitajien ja lääkärien ammattijärjestöt kuin yliopistotkin ovat vastustaneet esitystä. Muuntokoulutussuunnitelma on syytä haudata.

Koulutuksen suunnittelu

Yliopisto-opetuksen hajasijoitus on järkevää tiettyyn pisteeseen saakka. Yliopistoopetus perustuu aina tutkimukseen ja tutkimus vaatii oman ympäristönsä. Suomen kokoisessa maassa tutkimuksen ja siihen perustuvan korkeimman opetuksen resurssien jakaminen vielä nykyistäkin laajemmalle alueelle on kallis ratkaisu, jossa koulutuksen ja tutkimuksen laatu kärsii. Esimerkiksi diplomiinsinöörien koulutusta ei tule hajauttaa.

Yliopiston opiskelijamääriä on suunnitelmallisesti laskettava. Myös ikäluokkien pieneneminen on otettava huomioon.

Maksuttomuus

Suomessa jokaisella on mahdollisuus opiskella itselle parhaiten sopivaa alaa. Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee pysyä maksuttomana. Myös elinikäistä oppimista on edistettävä tukemalla yliopistojen antamaa täydennyskoulutusta. Maksuton koulutusjärjestelmä on asia, josta Suomen on syytä olla ylpeä.

Opintoraha uudelle vuosituhannelle

Opintotukeen ei ole tehty täysipainoiseen opiskeluun kannustavaa korotusta kymmeneen vuoteen, vaan opintorahaa on leikattu vuonna 1995 kolmekymmentä markkaa. Opintotuen ostovoima on heikentynyt kuluttajaindeksin mukaan 18,67 % vuodesta 1992. Opintorahaan on siis tehtävä tasokorotus.

Vuokrakatto vastaamaan todellisia kustannuksia

Sekä vapaarahoitteisten asuntojen, että aravalainoitteisten asuntojen vuokrat ovat selvästi kohonneet opintotukiuudistuksen jälkeen. Asumislisän vuokrakatto on kuitenkin pysynyt koko ajan 214,44 eurossa, kun esimerkiksi oululaisten opiskelijoiden keskimääräinen vuokra kuukaudessa on 309 euroa ja opiskelija-asunnoissa asuvienkin 265 euroa kuukaudessa. Asumislisän vuokrakaton korottaminen auttaisi jokaista opiskelijaa ja lisäraha kohdistuisi suoraan siihen, mihin se on tarkoitettu, eli asumiseen.

Opiskelijat ovat ainoa kansalaisryhmä, jonka oletetaan lopettavan asuminen kesäajaksi. Asumisen tuet on yhdistettävä yhdeksi ja yhtenäiseksi opintosuoritteista riippumattomaksi ympärivuotiseksi järjestelmäksi.

Opiskelijallakin oikeus vanhemmuuteen

Opiskelijoilla tulisi olla yhtäläinen oikeus perustaa perhe ja saada äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahaa kuin työssäkäyvilläkin. Etuuden myöntämisperusteet eivät kuitenkaan kohtele opiskelijoita tasa-arvoisesti, sillä kesä- ja pätkätyöt eivät vaikuta etuuden tasoon. Myös näiden tulojen pitäisi vaikuttaa etuuden suuruuteen.

Tulorajan tarkistus paikallaan

Elinkustannusten lisäksi myös yleinen palkkataso on noussut. Opintotuen tulorajat ovat kuitenkin pysyneet entisellä tasollaan. OPintotuen tulorajat on tarkistettava vastaamaan nykyistä tulotasoa, ja ne on sidottava yleiseen palkkatason nousuun.

Ympäristöystävällinen liikkuminen varmistettava

Myös opiskelijoita tulee kannustaa käyttämään joukkoliikennettä. Yksi tie tähän on valtion tukien myöntäminen myös opiskelijahintaisiin lippuihin