Kasvava Linnanmaa tarvitsee lisää liikuntatiloja ja -palveluita

Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen – liikunnan puute on yhteydessä huonoon unen laatuun sekä päiväaikaiseen väsymykseen. Säännöllisesti aktiivista liikuntaa harrastavilla ihmisillä on parempi stressinhallinta, kuin vähän liikkuvilla ihmisillä. Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä.  Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet 2000-luvulla. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan psyykkisistä oireista kärsii säännöllisesti jopa joka kolmas korkeakouluopiskelijoista. Suuri määrä tutkimuksia osoittaa, että liikunta vähentää selvästi masennuksen ja ahdistuksen oireita. Liikunta ehkäisee masennuksen uusiutumista ja etenkin aerobinen liikunta parantaa aivojen suorituskykyä.

Oamkin pääkampuksen muutto Linnanmaalle vuonna 2020 lisää kasvavan Linnanmaan palveluiden tarvetta. Pelkästään yliopistolla tulee opiskelemaan ja työskentelemään jopa 20 000 henkilöä päivittäin. Linnanmaan käyttöasteen kasvaessa onkin järkevää ja loogista sijoittaa liikuntapaikkoja ja -palveluita alueelle, jossa on paljon ihmisiä. Linnanmaalle on rakennettu liikuntahalli vuonna 1992 ja jäähalli kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 2000. Oulun suurimmat ja vielä rakentamattomat liikuntapalveluiden aluevaraukset sijoittuvat Linnanmaalle, Hiukkavaaraan ja Iinattiin. Linnanmaan uimahallista on tehty yhteensä kuusi tarveselvitystä tai hankesuunnitelmaa – viimeisin on vuodelta 2011. Uimahallin sijoittumista Linnanmaalle tukevat väestöennusteet, suunniteltu täydennysrakentaminen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen selvitys liikuntapaikkojen saatavuudesta.

Oulun korkeakoululiikunta tarjoaa sporttipassin ostaneille opiskelijoille liikuntamahdollisuuksia ympäri kaupunkia. Opiskelijoiden painopisteen siirtyessä Linnanmaalle, tulisi myös korkeakoululiikunnan tarjontaa ja palveluita tarkastella, niin että se palvelee mahdollisimman monipuolisesti opiskelijoiden tarpeita. Korkeakoululiikunnan suosituksista (2018) selviää, että viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella liiallinen päivittäinen istuminen on terveydelle haitallista.  Korkeakouluopiskelijoille päivittäistä istumisaikaa kertyy paljon – keskimäärin 11 tuntia päivässä. Istumisen haittojen vähentämiseksi sekä mielenterveyden tukemiseksi tulisi erityisesti kampuksen ja sen lähialueen liikuntamahdollisuuksia parantaa.

Sanna Kangasniemi
Oulun yliopiston ylioppilaskunta
Sosiaalipoliittinen asiantuntija

Skip to content