Seitsemän poimintaa hallitusohjelmasta oululaiselle opiskelijalle

OYY teki tiiviit poiminnat hallitusohjelmasta oululaisen nuoren ja korkeakouluopiskelijan näkökulmasta

Maanantaina julkaistiin viiden puolueen neuvottelutulos Suomen hallitusohjelmaksi seuraavalle neljälle vuodelle. Ohjelmassa on paljon hyvää opiskelijoille ja koulutukselle, mutta myös kehitettävää jää. Esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) huomautti jo tuoreeltaan hallitusohjelman julkistustilaisuudessa, että opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät kirjaukset jäivät varsin laihoiksi ja teki tästä myös virallisen kannanoton ja julkaisee lähipäivinä lisää huomioita hallitusohjelmasta. Samoin Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi mietteitään hallitusohjelmasta nuorten näkökulmasta sekä Suomen opiskelija-asunnot SOA ry opiskelija-asumisen näkökulmasta.

Myös OYY teki tiiviit poiminnat hallitusohjelmasta oululaisen nuoren ja korkeakouluopiskelijan näkökulmasta:

  1. Korkeakoulujen rahoitus parane

Korkeakoulujen perusrahoitusta lisätään vuosittain 20 miljoonalla eurolla ammattikorkeakouluille ja 40 miljoonalla eurolla yliopistoille. Myös korkeakoulujen rahoituksen indeksijäädytykset loppuvat eli rahoitus seuraa yleistä kulukehitystä ja ylipäänsä tavoitteena on ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolin vahvistaminen korkeakoulurahoituksessa. Oulun yliopiston osuus yliopistojen perusrahoituksesta on ollut viime vuosina noin 9 prosenttia, joten laskennallinen osuus yliopistojen perusrahoituksen lisäyksestä Oululle olisi noin 3,6 miljoonaa. Toisaalta alueen työikäisten ja nuorison määrän perusteella yliopiston osuuden perusrahoituksesta tulisi olla korkeammalla lähempänä 12-15%, joten Oulun yliopistolle tuleva lisärahoitus voisi hyvin olla suurempikin. Lisäksi hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen lisääminen noin 2,8 prosentista bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

2. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Oulussa kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna joulukuussa, että 16–20-vuotiaille oululaisille nuorille tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn. Nyt kuitenkin hallitusohjelma laajentaisi maksuttoman ehkäisyn koskemaan kaikkia alle 25-vuotiaita. Maksutonta ehkäisyä ovat ajaneet esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto sekä Väestöliitto. Maksutonta ehkäisyä tarjoavissa kunnissa nuorten tekemät raskaudenkeskeytykset ja seksitautitartunnat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä on tärkeää nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta lisääntynyt ehkäisyn käyttö tuo yhteiskunnalle säästöjä myös terveydenhuoltokustannuksissa.

3. EU-tukea pohjoisen korkeakouluille

Hallitusohjelma korostaa useaan otteeseen, että tulevan hallituksen linja on turvata aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys EU:n koheesiopolitiikassa. Maataloustukien jälkeen EU:n budjetin toiseksi suurin menolohko eli koheesiorahoitus on unionin alueiden tasa-arvoiseen kehitykseen tähtäävää alueellista tukea, ja Suomessa sen rooli on merkittävä Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Oulun innovaatio- ja työllisyyspolitiikan kannalta. Koheesiorahoituksen väheneminen näkyisi esimerkiksi Oulun korkeakoulujen TKI-hankkeiden rahoituksessa ja sitä kautta suoraan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Toki on muistettava ettei koheesiorahoituksen määrä ole eduskunnan tai hallituksen päätettävissä, vaan tämä on Suomen linja päättäviin pöytiin Euroopassa.

4. Opiskelijan toimeentulo ei juurikaan parane

Vaikka ennen vaaleja melkein kaikki neuvotteluja käyneet puolueet lupasivat ohjelmissaan tasokorotuksia opintotukeen, menivät eläkeläisten asiat nuoremman sukupolven edelle ja jäivät lupaukset opiskelijoille täysimääräisesti lunastamatta – mutta niin toisaalta jäivät lupaukset eläkeläisillekin. Hallitusohjelma kuitenkin parantaa opiskelijan toimeentulon nykytilaa opintorahan sitomisella indeksiin ja 25 euron lisäyksellä opintotuen huoltajakorotukseen. Jälkimmäinen on varsin hyvä asia, sillä joka kuudes korkeakouluopiskelija on perheellinen eli uudistus parantaa noin 20 000 perheellisten opiskelijan täyspäiväisen opiskelun mahdollisuuksia ja taloudellista asemaa, sillä perheellisten opiskelijoiden talouksien kokonaismenot ovat kaksinkertaiset perheettömiin nähden.

5. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lupakäytännöt helpottuvat

Hallitusohjelmassa luvataan suoraan myöntää oleskelulupa kansainvälisille opiskelijoille koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen oleskelulupaa pidennettäisiin kahteen vuoteen. Uudistus on selkeä parannus nykytilaan, sillä nykyisin Suomessa tutkintoon valmistuva ulkomaalainen opiskelija joutuu valmistuttuaan käytännössä suoraan Maahanmuuttoviraston luukulle, josta hän voi saada työnhakuun kertaluontoisen vain vuoden mittaisen oleskeluluvan eikä edes valmis työsuhde ole vaikuttanut tähän. Lisäksi hallitusohjelma lupaa muutenkin helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä.

6. Kolmikantainen yliopistodemokratia tuodaan esille itseisarvona

Ohjelman koulutusta käsittelevässä Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -kappaleen kirjauksissa halutaan vahvistaa yleisesti oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Samoin hallitus haluaa vahvistaa korkeakoulujärjestelmän ja korkeakouluyhteisöjen sisäistä luottamusta. Lisäksi erittäin positiivisena asiana yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta voi pitää myös sitä, että kolmikantainen yliopistodemokratia mainitaan arvona, jonka pohjalta yliopistojen hallinnon autonomiaa arvioidaan. Kyseinen kolmikanta tarkoittaa tässä yhteydessä, että professorien, opiskelijoiden ja keskiryhmäksi nimetyn opetus- ja hallintoväen kunkin tasaveroista edustusta yliopiston hallinnossa. Hallitusohjelma siis puoltaa tässä tapauksessa ylioppilaskunnan linjaa siitä, että esimerkiksi Oulun yliopiston kollegiossa kolmikannan tulisi toteutua, kun tällä hetkellä professoreilla (10 paikkaa) on yliedustus kollegiossa opiskelijoihin ja keskiryhmään nähden (molemmilla 7 paikkaa).

7. Oulu–Helsinki junayhteyden paraneminen

Tuleva hallitus haluaa panostaa Suomen liikenneverkon kehittämiseen ja yhtenä isona asiana on raideyhteyksien kehittäminen. Hallitusohjelma mainitsee nimeltä kolme suurta ratahanketta, joita voidaan rahoittaa hankeyhtiöiden avulla. Päärata on näistä ensimmäisenä mainittu ja tärkein. Hallitusohjelmassa ei mainita muita suuria väyläinvestointihankkeita näiden ratahankkeiden lisäksi. Se kertoo prioriteeteista jotain. Viittaukset 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ovat nyt välttämättömiä, sillä kysymys on merkittävästä toimintatavan muutoksessa Suomessa, jonka on tarkoitus parantaa väyläinvestointien pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta. Koska ohjelman tarkoitus on kehittää koko Suomea, niin siksi huomiota kiinnitetään myös lännen ja idän suuriin hankkeisiin. Päärata on silti ohjelman selvästi tärkein ratahanke ja hanke on selkeä askel kohti neljän tunnin junaa Oulusta Helsinkiin, joka on myös Oulun kaupungin tärkeimpiä tavoitteita.

Valtteri Törmänen 
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija

Skip to content