Hallinto-opas

Yliopisto muuttuu kun sitä muutetaan

Hallinnon puolella yliopistossa kolme vaikuttavaa ryhmää ovat professorit, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat. Jaottelun tarkoituksena on taata hyvä ja toimiva yliopistoyhteisö.

Ylioppilaskunnan edustajisto on 37-henkinen joukko, joka päättää OYY:n asioista. Joka toinen vuosi valittavat ”edaattorit” käyttävät ylioppilaskunnan suurinta valtaa.

Tältä sivulta löytyvien tietojen tarkoituksena on olla apuna hallinnon opiskelijaedustajille sekä edustajiston jäsenille.

Hallinnon opiskelijaedustaja ja edustajiston jäsen toimii opiskelijan hyvän elämän puolesta. Tekemäsi työ on kiinnostavaa ja samalla haasteellista. Tehtävässäsi pääset oppimaan uutta yliopiston hallinnon rattaista, toimintatavoista, kokoustekniikasta sekä opiskelijaelämästä.

Opiskelijaedustajana valvot siis kaikkien opiskelijoiden etua yliopistomaailmassa. Siinä on paljon tehtävää ja tekemistä, mutta kaikesta selviää ja tukea on tarjolla.

Ylioppilaskunta on aina apunasi ja tukenasi, mikä tahansa mietityttääkin. Saat halutessasi apua myös muilta hallinnon opiskelijaedustajilta sekä edustajiston jäseniltä.

Monenlaisia opiskelijoita

Opiskelijaedustajana puhut tuhansien opiskelijoiden äänellä, sillä edustat kaikkia opiskelijoita. Omaa tietotaitoaan on hyvä kerryttää, jotta tietää, millaisia haasteita esimerkiksi kansainväliset opiskelijat, perheelliset opiskelijat, jatko-opiskelijat tai opiskelijat yleisestikin ottaen kohtaavat.

Kaikki opiskelijat ovat erilaisia, mutta keskustelemalla aktiivisesti erilaisten opiskelijoiden ja järjestöjen kautta oppii nopeasti uutta. Se helpottaa hallinnossa ja edustajistossa tehtävää edunvalvontatyötä.

Yliopisto on joskus hidas laiva

Muutokset tapahtuvat hitaasti yliopistolla (ja joskus ylioppilaskunnassakin). Tästä ei kannata lannistua, sillä määrätietoinen ja perusteltu vaikuttamistyö ei mene koskaan hukkaan. Olet mukana vaikuttamassa yliopisto-opiskelijoiden arkeen joka tapauksessa, vaikka joku toinen ehkä saattaa aloittamasi työn loppuun.

On tärkeää nähdä vaikuttamistyö pitkän tähtäimen työnä, mieluummin maratoonina kuin sprinttinä, ja pysyttävä sinnikkäänä ja positiivisena. Opiskelijoiden etua on puolustettava määrätietoisesti.

Opiskelijaedustajan asema, velvollisuudet ja vastuut

Hallintoelinten opiskelijaedustajat ovat samassa asemassa kuin muutkin hallintoelimen jäsenet. Opiskelijajäsenellä on samat oikeudet, velvollisuudet ja vastuu tehdyistä päätöksistä kuin henkilökuntaryhmien edustajilla. Tämän aseman takaa yliopistolaki. Oikeutena voi pitää esimerkiksi sitä, että opiskelijat saavat käyttää puheenvuoroja ja tehdä esityksiä kuten muutkin jäsenet, ja ne ansaitsevat asianmukaisen käsittelyn.

Ole tarkkana, ettei todellinen päätöksenteko livahda professorien miehittämiin johtoryhmiin tai muihin keskustelukerhoihin – sinulla on oikeus osallistua aidosti päätöksentekoon. Vaatii rohkeutta ja asioihin perehtymistä tarttua hallinnossa kenties vuosikymmeniä vaikuttaneen professorin esittämään ”Näin on aina toimittu” -argumenttiin, mutta kyky kyseenalaistaa on yksi päätöksentekijän tärkeistä ominaisuuksista.

Suhtautuminen opiskelijavaikuttajiin vaihtelee jonkin verran, mutta enimmäkseen opiskelijoiden mielipiteitä halutaan kuulla uusien avausten toivossa. Aiempien hallinnon opiskelijaedustajien osallistumisaktiivisuus vaikuttaa paljon siihen, millainen mielikuva yksikön johdolle ja muille henkilökuntaedustajille jää. Pyri omalta osaltasi jättämään vaikutelma aktiivisista ja rakentavista opiskelijaedustajista – näin autat paitsi oman kautesi myös tulevien kausien opiskelijaedustajien työtä.

Päätöksenteko on vastuullinen tehtävä myös opiskelijalle. Kaikki hallintoelimen jäsenet ovat vastuussa tehdyistä päätöksistä. Mikäli olet eri mieltä voittavan päätösesityksen kanssa, voit vapautua vastuusta jättämällä eriävän mielipiteen ja kirjaamalla sen pöytäkirjaan. Ilmoita tälloin eriävän mielipiteesi keskeinen sisältö ja perusteet. Usein puheenjohtaja voi haluta eriävän mielipiteen kirjallisena pöytäkirjan liitteeksi. Huolehdi, että eriävästä mielipiteestäsi päätyy varmasti kirjaus kokouksen pöytäkirjaan.

Asiakirjojen julkisuudesta säädetään laissa viranomaisen toiminnasta. Yliopiston hallintoelimet toimivat tämän lain puitteissa ja noudattavat julkisuusperiaatetta. Sen mukaan jokaisella on halutessaan oikeus saada tietoa viranomaisentoiminnastajapäätöksistä. Julkisuusperiaatteessa edellytetään toiminnan avoimuutta.

Esityslistat liitteineen eivät ole julkisia, mutta kokousten asialista on. Mikäli toivot kautesi aikana edistäväsi asioiden avointa käsittelyä, voit esimerkiksi esittää, että kokousten asialistat laitetaan nettiin ennen kokousta. Valmisteilla olevista asioista voi yleensä puhua, mutta vain yleisellä tasolla.

Voit puhua ulkopuolisten kanssa kokouskutsuissa mainitusta asioista paljastamatta esityslistan sisältöä, jos haluat kerätä laajempaa opiskelijoiden mielipidettä päätöksentekosi tueksi kokouksessa käsiteltävästä asiasta. Näin kannattaakin monesti tehdä, sillä et toimessasi edusta vain itseäsi ja oman koulutusohjelmasi opiskelijoita, vaan kaikkia tiedekunnan tai yliopiston opiskelijoita.

Kaikki päätökset ja pöytäkirjat ovat julkisia, mutta osa pöytäkirjan liitteistä voi olla salassa pidettäviä, kuten esimerkiksi hakemukset niiltä osin kuin ne sisältävät salassa pidettäviä asioita kuten henkilötietoja. Kokouksissa käydyt keskustelut eivät ole julkisia eikä niissä esitettyjä mielipiteitä saa yksilöidä.

Opiskelijaedustajan check-list

  • Tee yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa
  • Pidä tavoitteena opiskelijoiden kiinnostuksen heräämistä yhteisiin asioihin
  • Älä tee lupauksia mitä et voi pitää
  • Älä lietso paniikkia
  • Viesti ja tiedota toiminnasta ja tehdyistä päätöksistä
    • muut opiskelijat
    • ainejärjestöt
    • ylioppilaskunta
  • Hyödynnä ryhmätapaamisia ja verkostoja
  • Muista tiedekunnan tapaamiset
  • Kuule ainejärjestöjä
  • Osallistu aktiivisesti OYY:n edunvalvontajaostoihin
  • Hyödynnä sosiaalista mediaa
    • OYY:n ryhmät (OYY:n kopot/sopot/international)
    • tiedekuntien omat kopot/hallopedryhmät
    • käy keskustelua, kysy, haasta, tee uusia esityksiä
  • Kysy apua ja konsultaatiota aina kun koet sitä tarvitsevasi
  • OYY:n asiantuntijat ovat myös sinua varten! Jos jokin ihmetyttää tai kaipaat asiasta lisätietoa, käänny asiantuntijoiden puoleen!

Opiskelijaedustajien on hyvä tehdä yhteistyötä, sillä asioita yhdessä pähkäillessä usein huomataan sellaista, mitä ei itse välttämättä tule ajatelleeksi. Yksi hyvä toimintamalli on pitää ennen kokousta opiskelijaedustajien välinen (varsinaiset + varajäsenet) ryhmäkokous, jossa käsitellään esityslistalla olevat asiat. Kokoontuminen kannattaa pitää hyvissä ajoin ennen varsinaista kokousta, jotta teille jää aikaa selvittää ryhmäkokouksessa mahdollisesti esille nousseita kysymyksiä ja miettiä perusteita omille mielipiteillenne.

Yhteistyö edes kaikkien opiskelijajäsenten kanssa ei riitä, koska olette vähemmistöinä päätöksentekotilanteissa. Opiskelijajäsenille onkin erittäin hyödyllistä tutustua professoreiden ja keskiryhmien edustajiin. Kannattaa selvittää jo ennen kokousta muiden toimielimen jäsenten kannat, jotta voitte ennakoida kokouksessa käytävän keskustelun sävyä. Omia näkemyksiään kannattaa viedä aktiivisesti eteenpäin myös kokousten välissä vapaamuotoisemmissa tapaamisissa.

Myös eri toimielinten opiskelijajäsenten on hyödyllistä pitää yhteyttä. Ylemmillä hallinnon tasoilla saadaan arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi aiemmasta valmisteluprosessista, joka ei välttämättä välity täydellisenä pöytäkirjoista. Alemmalla tasolla edustavat voivat taas jatkaa hävityn taistelun jälkeen vaikuttamista lobbaamalla seuraavan päätöksentekoportaan opiskelijajäseniä.

Yhteistyö on hyödyllistä myös siltäkin kannalta, että usein esityslistat tulevat varsin viime tipassa – keskusteluyhteys toimielinten kesken lisää opiskelijavaikuttajien yleistä tietämystä kokonaiskuvasta: mitä yliopistolla tapahtuu ja mitä asioita voisi mahdollisesti olla tulossa käsittelyyn lähiaikoina.

Erityisen tärkeä yhteistyötaho on oman toimielimen piiriin kuuluvat opiskelijat. Kerää näkemyksiä päätettäviin asioihin esimerkiksi ainejärjestön kautta. Tällaiset keskustelut voivat monesti olla vahvasti tunnelatautuneita, mutta sinun tehtäväsi on olla objektiivinen. Älä lupaa opiskelijoille sellaista mitä et voi pitää, mutta älä lietso paniikkiakaan maalaamalla tarpeettomia piruja seinille.

Päätöksenteon jälkeen on tärkeää tiedottaa opiskelijoita tehdyistä päätöksistä. Harkitkaa opiskelijaedustajien kesken blogia tai kuulumiskirjettä opiskelijoille, jossa summaatte lyhyesti päätösten vaikutukset opiskelijoihin. Pitäkää kautenne yhtenä keskeisenä tavoitteena opiskelijoiden kiinnostuksen herättämisen yhteisiin asioihin. Tämä helpottaa sinun työtäsi opiskelijoiden mielipiteen kartoituksessa ja toisaalta rakentaa kestävää pohjaa opiskelijavaikuttamiselle seuraavia vaaleja ajatellen.

Päätöksenteosta kannattaa informoida myös ylioppilaskuntaa koulutuspoliittisen asiantuntijan kautta. Ylioppilaskunnalla on paljon vaikutusmahdollisuuksia viedä eteenpäin opiskelijavaikuttajien viestiä lukuisten työryhmien ja vapaamuotoisten tapaamisten kautta. Ylioppilaskunta pyrkii myös tiedottamaan hallinnon opiskelijaedustajille säännöllisesti meneillään olevista keskusteluista erityisesti koulutusneuvoston ja koulutuksen johtoryhmän kokousten jälkeen. Yksi erittäin hyvä tapa pysyä kärryillä, verkostoitua muiden huikeiden opiskelijaedustajien kanssa sekä tiedottaa oman tiedekunnan ajankohtaisista asioista on osallistua ylioppilaskunnan edunvalvontajaostoihin.

Koulutuspoliittinen asiantuntija kiertää vähintään kerran vuodessa kaikki tiedekunnat läpi ja tapaa opiskelijaedustajaporukan. Lisäksi voitte aina olla yhteydessä ja pyytää konsultointia. OYY järjestää hallinnon opiskelijaedustajille myös koulutustilaisuuksia – jos sinulla on toiveissa saada koulutusta tietystä aihepiiristä, ole yhteydessä koulutuspoliittiseen asiantuntijaan.

Kaikkien hallinnon opiskelijaedustajat tavoittaa yhteiseltä sähköpostilistalta hallopedit@oyy.fi.

Yliopistokollegion opiskelijajäsenten sähköpostilista on kollegio@oyy.fi  Tilatyöryhmien opiskelijaedustajien sähköpostilista on tilat@oyy.fi

Tässä tiedekunnittain opiskelijajäsenten sähköpostilistat:
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta: bmtk@oyy.fi
Humanistinen tiedekunta: hutk@oyy.fi
Kasvatustieteiden tiedekunta: ktk@oyy.fi
Luonnontieteellinen tiedekunta: lutk@oyy.fi
Lääketieteellinen tiedekunta: ltk@oyy.fi
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu: obs@oyy.fi
Teknillinen tiedekunta: ttk@oyy.fi
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta: tst@oyy.fi

Kaikille edustajiston jäsenille ja varajäsenille on sähköpostilista edustajisto@oyy.fi.

Muistathan ilmoittaa OYY:n viestintäasiantuntijalle (viestintaasiantuntija@oyy.fi ), jos vaihdat sähköpostia tai et enää toimi hallinnon opiskelijaedustajana tai edustajiston jäsenenä!

Yliopistojen rahoitus

Suurin osa yliopiston rahoituksesta määräytyy OKM:n rahoitusmallin perusteella.

Yliopiston sisäinen rahoitusmalli noudattelee samoja periaatteita, joten toimenpiteet, jotka lisäävät yliopiston ja tiedekunnan pärjäämistä rahoitusmallin kriteeristönä otetaan todennäköisesti vakavasti harkintaan. Kannattaa siis opetella perustelemaan omia tavoitteitaan hallinnossa yliopistojen rahoitusmallin sekä yliopiston strategian perusteella.

Oulun yliopistoa ohjaavat asiakirjat

Tärkeimpänä asiakirjana yliopistoa ohjaa yliopistolaki. Yliopiston tulee noudattaa myös hallintolakia sen toteuttaessa julkista hallintotehtävää sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta soveltuvin osin. Yliopiston omista asiakirjoista tärkeimmät ovat yliopiston johtosääntö sekä koulutuksen johtosääntö. Kannattaa tutustua myös yliopiston rekrytointiohjeeseen, vaikka opiskelijoiden rooli rekrytoinneissa onkin muuttunut harmillisen vähäiseksi. Opiskelijaedustajien kannattaa tutustua erityisesti koulutuksen johtosääntöön, sillä siinä määritellään opiskelijoiden vastuita ja velvollisuuksia. Lisäksi Oulun yliopiston strategia on uudistettu ja otettu käyttöön vudoen 2016 alussa. Strategiassa yliopisto määrittelee painopisteensä ja kehittämiskohteet. Strategian merkitys yliopiston profiloitumisessa on merkittävä.

Hallintoelinten tehtävät ja toiminta

Yliopistokollegio

  • Määrittelee yliopistosi hallituksen koostumuksen ja valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet.
  • Tarkkailee koko yliopiston päätöksentekoa
  • Edustaa yliopistoyhteisön ääntä
  • Hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Yliopistokollegio kokoontuu melko harvoin, mutta päätettävät asiat ovat todella tärkeitä. Yliopistokollegion rooli ja suhde yliopiston hallitukseen on vielä jossain määrin jäsentymätön. Opiskelijat ovat tehneet yhteistyötä perinteisesti erityisesti keskiryhmän kanssa.

Yliopiston hallitus

  • Vastaa Oulun yliopistoa kohtaaviin tulevaisuuden haasteisiin
  • Päättää koko yliopiston strategisista linjauksista
  • Päättää yliopiston taloudesta
  • Vaikuttaa yliopiston säädöksiin
  • Valitsee yliopiston rehtorin
  • Rakentaa kansainvälistä tiedeyliopistoa
  • Tekee suomalaista korkeakouluhistoriaa

Hallituksen velvollisuutena on ajaa yliopiston, ei yksittäisen tiedekunnan tai tutkinto-ohjelman etua. Jotkut päätökset voivat näyttää ikäviltä yksittäisen tutkinto-ohjelman tai jopa tiedekunnan kannalta, mutta joskus on välttämätöntä tehdä kipeitäkin päätöksiä yliopiston kokonaisedun vuoksi. Hallituksen opiskelijajäsenillä tulee olla kuva yliopistosta kokonaisuutena.

Olisi hyvä, jos hallinnon muiden tasojen opiskelijaedustajat ottaisivat yhteyttä hallituksen opiskelijaedustajiin, tiedottaakseen ja keskustellakseen mahdollisesti hallitukseen tulevista asioista. Monet hallituksen päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan ensin tiedekunnissa tai koulutuksen johtoryhmässä tai koulutusneuvostossa.

Tutkimus-, koulutus- ja yhteistyösuhteiden neuvostot

Yliopistossa on yliopistotasolla toimivat tutkimus-, koulutus- ja yhteistyösuhteiden neuvostot. Neuvostojen puheenjohtajina toimivat vararehtorit.

Tutkimusneuvosto

  • tukee rehtoraattia tutkimuksen edistämisessä ja tiedepoliittisen keskustelun ylläpitämisessä
  • tekee tutkimuspolitiikkaan liittyviä aloitteita
  • arvioi tutkimustoiminnan laatua

Koulutusneuvosto

  • tukee rehtoraattia koulutuksen edistämisessä
  • tekee koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen kehittämiseen liittyviä aloitteita
  • arvioi koulutuksen laatua

Yhteistyösuhteiden neuvosto

  • tukee rehtoraattia yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä
  • pyrkii edistämään yliopiston innovaatiotoimintaa, yrittäjyyttä, tutkimus- ja hankeyhteistyötä, koulutuksen työelämävastaavuutta sekä ulkoista viestintää, alumnisuhteita ja varainhankintaa
  • edustaa yliopiston eri sidosryhmiä ja toimialoja

Koulutuksen johtoryhmä

  • tukee koulutuksesta vastaavaa vararehtoria ja koulutusdekaaneja koulutuksen johtamisessa ja kehittämisessä sekä koulutusstrategian toimeenpanossa
  • toimii suorana linkkinä tiedekuntien koulutustoimikuntiin, tutkijakoulun koulutukseen sekä täydentävien opintojen keskukseen

Tutkintolautakunta

  • käsittelee opiskelijavalintoja, opintosuorituksia, aikaisemmin hankitun osaamiseen tunnustamiseen liittyviä oikaisupyyntöjä

Tiedekunnan johtoryhmä

  • tukee dekaania tiedekunnan kehittämisessä (toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus)
  • tukee dekaania strategian toimeenpanossa
  • toimii kytköksenä tiedekunnan tutkimusyksiköihin

Tiedekuntahallitukset

Tiedekuntahallituksen tehtävänä on tukea tiedekunnan johtoa seuraavissa asioissa:

  1. tiedekunnan toimenpideohjelman valmistelu ja toteuttaminen;
  2. tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä henkilöstösuunnitelman valmistelu;
  3. tiedekunnan toiminnan ja talouden seuranta; ja
  4. tiedekunnan asioiden tiedottaminen henkilöstölle sekä opiskelijoille.

Koulutustoimikunnat

  • ohjaa ja arvioi tutkinto-ohjelmien toimintaa ja yhteistyötä
  • vastaa tiedekunnan opiskelijapalautteen keruusta ja käsittelystä
  • toimii merkittävänä kytköksenä tiedekuntien tutkinto-ohjelmiin sekä koko tiedekunnan koulutuksen kehittämiseen

 

Muita merkittäviä vaikuttamisen paikkoja ovat muun muassa:

Opettajankoulutuksen johtoryhmä

  • koordinoi opettajankoulutuksen toteutusta ja kehittämistä eri yksiköissä
  • yli tiedekuntarajojen tapahtuvaa opettajankoulutusta koskevassa päätöksenteossa on kuultava opettajankoulutuksen johtoryhmää

Täydentävien opintojen keskuksen (TOPIK) koulutustoimikunta

  • TOPIK:n tehtävänä on toteuttaa kieli- ja viestintäkoulutusta Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille sekä toteuttaa täydentävää aikuiskoulutusta
  • tukee TOPIK:n johtoa sen tarjoaman koulutuksen laadun kehittämisessä

Opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä

  • edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä opiskelijoiden huomioon ottamista yliopistoyhteisön jäseninä
  • käsittelee laajasti opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukykyyn, kuten toimeentuloon, asumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä opintojen ohjaukseen ja sujuvuuteen liittyviä asioita
  • toimii yhdyssiteenä ja koordinaattorina eri opiskelijoiden hyvinvointia tukevien toimijoiden työssä
  • moniammatillisessa ryhmässä edustettuina ovat myös yliopiston eri toimijat, YTHS sekä Oulun seurakuntayhtymä

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta sekä -työryhmät

  • vastaavat Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä
  • yhteistyöfoorumeita, jotka keräävät ja välittävät tietoa ja asiantuntemusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä
  • järjestävät yliopistoyhteisölle koulutusta, tiedotusta ja tapahtumia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yliopistossa
  • kartoittavat, seuraavat ja edistävät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ajantasaisuutta ja siihen kirjattujen toimenpiteiden toteutumista

Ravintolatoimikunnat

  • muun muassa käsittelevät asiakkailta tulleet palautteet sekä suunnittelevat ja kehittävät toimintaa yhdessä palautteiden pohjalta
  • edustettuna ravintolanpitäjien lisäksi opiskelijat, yliopiston henkilökunta ja YTHS

YTHS:n johtokunta

  • seuraa terveyspalveluyksikön toimintaa ja toimintaympäristön muutoksia, terveyden edistämistä ja yhteisöterveystyötä
  • tekee aktiivisesti yhteistyötä säätiön sidosryhmien kanssa
  • edustus ylioppilaskunnista, säätiön henkilöstöstä, yliopistoista ja julkisesta terveydenhuollosta

YTHS:n terveystyöryhmä

  • terveyden edistämistoimintaa suunnitteleva ja toteuttava yhteistyöryhmä terveysaseman sekä ylioppilaskunnan, yliopiston ja muiden sidosryhmien välillä
  • ideoi, suunnittelee ja toteuttaa terveyden edistämistoimintaa, pitää aktiivisesti yhteyttä eri toimijoiden välillä, huolehtii paikallistasolla terveystiedon leviämisestä sekä kouluttaa YTHS:n henkilökuntaa terveyden edistämistyöhön

YTHS:n valtuuskunta

  • tekee säätiön toimintaa valtakunnan tasolla ohjaavaa ja linjaavaa työtä säätiölain puitteissa
  • tärkeimpiä tehtäviä on säätiön hallituksen valinta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen
  • voi tuoda esille tärkeitä valtakunnan tason asioita opiskeluterveydenhuoltoon liittyen

Lisäksi jatko-opiskelijoilla on omat edustuspaikkansa Oulun yliopiston tutkijakoulussa UniOGS:ssa

Ylioppilaskunta on jokaisen perustutkinto-opiskelijan edunvalvontajärjestö. Ylioppilaskunta on määritelty yliopistolain 46 §:ssä, mikä samalla ohjaa ylioppilaskunnan toimintaa.

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:

  1. nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin
  2. nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain mukaiseen yliopiston opintotukilautakuntaan sekä
  3. osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain ja sairausvakuutuslain säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.

Ylioppilaskunnan tehtävänä on toisinaan olla vahtikoirana yliopistolla ja olla opiskelijoiden edunvalvoja. Samalla ylioppilaskunta on hieno paikka oppia vaikuttamistyön tekemistä ja edistää opiskelijoiden hyvää elämää niin arjessa kuin juhlassakin.

Jäsenistömme on värikäs joukko oululaisia opiskelijoita, joilla on omat mielenkiinnon kohteensa ja erilaiset elämäntilanteensa. Toimintamme yhteisiä, kaikkia opiskelijoita palvelevia päämääriä ovat kuitenkin opiskelijoiden työllistyminen, edullinen elämä, laadukas koulutus ja yhteisöön kuuluminen, joiden toteutumiseksi työskentelemme tarmokkaasti.

Rahoitus

Ylioppilaskunnan toiminnan mahdollistajia ovat sen jäsenet. Jäsenmaksun maksettuasi olet oikeutettu nauttimaan kaikista jäsenyyden tuomista eduista, kuten valtakunnallisista alennuksista Matkahuollolla, VR:llä sekä ateriatuen. Opiskelijakortilla saa sekä paikallisia että kansallisia alennuksia.

Jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi. Jäsenyys oikeuttaa jatko-opiskelijan OYY:n tarjoamiin jäsenpalveluihin ja opiskelija-alennuksiin siinä missä perustutkinto-opiskelijatkin lukuunottamatta perustutkinto-opiskelijoille tarkoitettuja valtakunnallisia etuuksia. Jatko-opiskelijoiden edunvalvontatyötä tekee ylioppilaskunnan piirissä toimiva jatko-opiskelijajaosto eli doctoral students’ section, joka kokoontuu noin kuukausittain.

Organisaatio

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan organisaatiomalli nojaa perinteiseen edustukselliseen demokratiaan, jossa jäsenet valitsevat omat edustajansa ylimpään päättävään elimeen vaaleilla, joissa kuka tahansa vaalikelpoinen voi asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi edustajistoon. Edustajisto puolestaan valitsee toimeenpanevan elimen eli hallituksen edustamaan itseään ja toteuttamaan päätöksiä.

Hallituksen ja edustajiston toiminnan tukena toimii talousvaliokunta ja jaostoja, joille on annettu asioiden valmisteluvaltaa ylioppilaskunnassa. Jaostot ovat kaikille jäsenille avoimia tilaisuuksia tuoda oma näkemys asioista ylioppilaskunnan päättävien elimien tietouteen.

Pääsihteerin valitsee lehden päätoimittajan tavoin edustajisto. Ylioppilaskunnan pääsihteeri on henkilökunnan esihenkilö ja vastaa ylioppilaskunnan henkilöstöhallinnosta, taloudenpidosta ja -suunnittelusta sekä osaltaan suhdetoiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Pääsihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä edustajiston ja hallituksen kanssa ja vastaa hallituksen valmistelusta ja  päätösten toimeenpanemisesta.

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja vastaa lehden linjasta ja sisällöistä ja koordinoi lehden avustajaporukkaa. Päätoimittajan käytännön tehtäviin kuuluu juttujen ja kolumnien kirjoittamista, editointia, kuvaamista, taittamista, markkinointia ja sidosryhmäyhteistyötä.

Koulutuspoliittinen asiantuntija on opetuksen ja oppimisen laadun, opiskelijoiden oikeusturvan ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien edistämisen erityisosaaja. Laadukas koulutus, aktiivinen opiskelukulttuuri, erilaisten oppijoiden ja opiskelijanäkökulman huomioiminen yliopiston päätöksenteossa, hallinnon opiskelijaedustajien kouluttaminen ja työn tukeminen, opiskelijavalinnat, yliopistojen rahoitus, korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen, koulutuksen maksuttomuus, korkeakouluharjoittelut ja koulutuksen työelämärelevanssi sekä opetussuunnitelmatyö ja palauteprosessit ovat koulutuspoliittisen työn ydintä.

Sosiaalipoliittinen asiantuntija on sosiaalipolitiikan erityisosaaja, joka tekee työtä opiskelijan opiskeluedellytysten, opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi, jotta opiskelijalla on parhaat mahdollisuudet toteuttaa opintojaan. Ruoka, terveys, asuminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, opintotuki ja toimeentulo, muut erilaiset tukimuodot ja hyvinvointi sekä työelämäasiat ovat sopoasiantuntijan työkenttää.

Tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntijan toimenkuvaan kuuluu järjestöyhteistyö ylioppilaskuntaan kuuluvien aine- ja harrastejärjestöjen kanssa, tapahtumien kuten vuosijuhlien ja Vulcanalian järjestäminen sekä ylioppilaskunnan tapahtumatoiminnan kehittäminen ja Universitas-projektien, järjestöaktiivien koulutusten sekä ylioppilaskunnan myöntämien avustusten koordinoiminen. TTYA:n sydämenasioita ovat myös kaikki globalisaatioon ja kansainvälisyyteen liittyvä keskustelu, korkeakoulutuksen kaupallistuminen, lukukausimaksut, liikkuvuus ja opiskelijavaihto sekä ulkomailta tulleiden opiskelijoiden edunvalvonta ja asema yliopistoyhteisössämme.

Viestintäasiantuntijan tehtäviin kuuluvat sekä organisaatioviestinnän kehittämistoimet että ylioppilaskunnan jokapäiväinen viestiminen aina mediaseurannasta sähköpostilistojen moderointiin. OYY:n viestinnän kunniahimoinen päämäärä on tehdä ylioppilaskunnan toiminnasta läpinäkyvää, vuorovaikutteista ja tuoda selkeaästi opiskelijoiden tietoon, miksi ylioppilaskunnan toiminta on jokaiselle merkityksellistä.

Kanslistimme on ensimmäinen ihminen, johon jäsenemme törmäävät ylioppilaskuntaan tullessaan. Kanslisti on toimistomme sydän, joka huolehtii siitä, että homma toimii. Kanslisti on yhteyshenkilösi kaikissa jäsenasioihin liittyvissä kysymyksissä. Hän kerää jäsenmaksut, ja käsittelee ilmoittautumiset. Kanslistilta saa ostettua sporttipassin. Hän osaa auttaa sinua myös ylioppilaskunnan lainattavien välineiden ja vippikassan kanssa. Kanslistimme pyörittää lisäksi taloushallinnollisia rutiinitehtäviä ja on pääsihteerin vasen käsi.

Yritysyhteistyökoordinaattorin toimenkuvaan kuuluu ylioppilaskunnan yhteistyösopimusten neuvotteleminen, suhdetoiminnan kehittäminen sekä taloudellisen ja aineellisen tuen hankkiminen ylioppilaskunnan tapahtumiin ja toimintaan.

Tarpeen vaatiessa ylioppilaskuntaan on palkattu tilapäistä työvoimaa, kuten  kiireapulaisia tarranjakoon, harjoittelijoita tai projektityöntekijöitä

Ylioppilaskunnan toimiston väki edistää siis monella saralla opiskelijoiden hyvää elämää ja tekevät päivittäin töitä auttaakseen opiskelijoita. Ylioppilaskunnan henkilökunnan toimenkuville tyypillistä on, että työtehtävät ovat todella laaja-alaisia ja työ on ajoittain hektistä ja kuormittavaa. Tästä huolimatta työtä tehdään suurella sydämellä ja opiskelijoiden etua ajatellen.

Yleisen edunvalvonnan lisäksi muun muassa edunvalvonta-asiantuntijat antavat henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille ja heidät tavoittaa kätevästi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen help@oyy.fi.

Ohjaavat asiakirjat

Ylioppilaskunnan tärkeimpiä ohjaavia asiakirjoja ovat yliopistolain § 46 ja ylioppilaskunnan säännöt.

Edustajisto on päättänyt ylioppilaskunnan strategiasta, jonka mukaan OYY:n missio on ”Opiskelijan hyvä elämä”. Vuoden 2015 aikana strategiaa on päivitetty ja uusin strategia arvoineen ja strategisine päämäärineen on hyväksytty edustajistossa syksyllä 2015. Strategiassa on myös määritelty ylioppilaskunnan arvot, jotka ovat avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja yhteisöllisyys. Ylioppilaskunnan visio 2020 on ”Oulun yliopiston opiskelijat kokevat ylioppilaskunnan toiminnan merkitykselliseksi ja haluavat kuulua ylioppilaskuntaan.”

Strategiset päämäärät ovat

  1. Talous kestävällä pohjalla
  2. Entistä parempia tavoittavampia jäsenpalveluja
  3. Vaikuttava ylioppilaskunta
  4. Hyvinvoivat ja osaavat toimijat
  5. Yhteinen yliopisto 2020  

Toimintaa ohjaavat asiakirjat:
OYY:n strategia 2016–2020
OYY:n linjapaperi
OYY:n toimintasuunnitelma ja talousarvio
OYY:n viestintästrategia 2017–2020
OYY:n kuntapoliittinen ohjelma 2017
OYY:n säännöt
Hallintosääntö
Johtosääntö opiskelijaedustajien valinnasta
Juhlasääntö
Pysyväismääräys jaostoista
Vaalijärjestys

Sidosryhmät – missä vaikutetaan

Ylioppilaskunta on tiiviissä yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tavoitteena on edistää opiskelijoille merkittäviä asioita niin yliopistolla, kaupungilla kuin valtakunnan tasolla.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry – SYL on ylioppilaskuntien kattojärjestö, johon myös OYY kuuluu. SYL huolehtii yliopisto-opiskelijoiden valtakunnallisesta ja Euroopan tason edunvalvonnasta. OYY vaikuttaa SYL:n linjaan ja toimintaan osallistumalla vuosittain liittokokoukseen ja käymällä keskustelua ylioppilaskuntien toimijoiden kanssa liittokokousten välillä. SYL järjestää koulutus- ja verkostoitumistapahtumia ylioppilaskuntien toimijoille, jotta hyvät käytännöt leviävät eteenpäin.

PSOAS – Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö perustettiin vuonna 1971 hoitamaan opiskelija-asumista Oulussa. Perustajina olivat Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Domus Botnica -säätiö ja Pohjois-Suomen oppilasasuntolat Oy. Nykyisin PSOAS omistaa yli 5 500 opiskelija-asuntopaikkaa, joita se vuokraa edullisesti opiskelijoille.

Uniresta – Vuonna 1962 perustettiin Oulun ylioppilasapu ry hoitamaan ruokala- ja kahvilatoimintaa. Uniresta Oy:n omistavat Oulun Ylioppilasapu ry ja OYY. Tällä hetkellä Uniresta Oy pyörittää opiskelijaravintoloita Kastaria Linnanmaalla, Medisiinaa Kontinkankaalla, Preludia Madetojan musiikkikeskuksessa ja Vanillaa Oulun keskustassa. Lisäksi yrityksellä on muutama Health to Organic -ravintola Oulun seudulla ja Hilikku Catering -tilausruokapalvelu.

Edustajisto valitsee Oulun Ylioppilasapu ry:n hallituksen yksivuotiselle kaudelle. Ylioppilasapu valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan. Ylioppilasapu ry toimii Uniresta Oy:n omistajaohjaajana. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää Oulun yliopistossa opiskelevien ylioppilaiden ja nuorten tieteenharjoittajien opintoja, tutkimustyötä, kulttuuriharrastuksia, sosiaalista huoltoa, terveydenhoitoa ja kansainvälistä kanssakäymistä.

YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille. Säätiö toimii aktiivisesti myös opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Opiskelijoiden edustus YTHS:n eri toimielimissä on vahva – edustus löytyy paikallisesta terveystyöryhmästä aina valtakunnalliseen valtuuskuntaan ja hallitukseen asti.

Muita keskeisiä sidosryhmiä, joihin ylioppilaskunta vaikuttaa on Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Suomen yliopistokiinteistöt SYK ja opiskelijaravintola Juvenes Oy.

Miksi hakea opiskelijaedustajaksi

Millaisessa yliopistossa sinä haluat opiskella?

Hallinnon opiskelijaedustajana pääset suoraan vaikuttamaan yliopiston arkeen. Samalla opit uutta ja saat perspektiiviä asioiden hoitamiseen tiedekunnan ja yliopiston tasolla.

Osallistumalla pääset vaikuttamaan kanssaopiskelijoiden yliopistokokemuksiin ja arkeen. Professorit ja yliopiston henkilökunta eivät välttämättä tiedä, millaista opiskelijaelämä oikeasti on.

Opiskelijaedustajien valitseminen on laissa määritelty asia, mikä kannattaa nähdä myös etuoikeutena. Opiskelijana toimit asiantuntijatehtävissä yliopiston hallinnossa sekä edustajistossa. Olet merkittävä toimija ja toivottavasti suhtaudut tehtävääsi myös riittävän vakavasti, kun tarve sitä vaatii.

Hakeminen

Hakeminen hallinnon opiskelijaedustajaksi tapahtuu osoitteessa halloped.fi. Kyseisestä osoitteesta voi myös kätevästi tarkistaa, ketä vallankahvassa oikein istuu.

Toimesta eroaminen

Jos opiskelijoiden edustajaksi valittu eroaa tehtävästään tai paikka tulee muutoin avoimeksi kesken toimikauden, on ylioppilaskunnan hallituksen tai edustajiston nimettävä tehtävään hänen henkilökohtainen varajäsenensä tai se yleisvarajäsen, joka tulisi hänen tilalleen toimielimen kokoustilanteessa.

Opiskelijoiden edustaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä kirjallisesti ylioppilaskuntaan. Eroavalle henkilölle myönnetään ero siinä kokouksessa, missä hänen seuraajansa valitaan. Yliopiston hallituksen jäsenelle, koulutusneuvoston jäsenelle, koulutuksen johtoryhmän jäsenelle ja tiedekunnan koulutustoimikunnan jäsenelle sekä tutkimusneuvoston ja tutkijakoulun toimielinten osalta eron myöntää kuitenkin yliopisto ylioppilaskunnan esityksestä.

Miksi hakea

Mihin jäsenmaksuja käytetään? Mitä asioita ylioppilaskunta ajaa yliopistossa, Oulun kaupungissa, maakunnassa ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa? Mikä on OYY:n strategia?  Näihin kaikkiin asioihin ja moniin muihin asioihin pääset vaikuttamaan edustajiston jäsenenä!

Edustajiston jäsenenä pääset 36 muun edustajan kanssa vaikuttamaan, millaisessa ylioppilaskunnassa sinä ja opiskelijakaverisi olette ja elätte. Edustajisto on kuin ylioppilaskunnan parlamentti, joka päättää taloudesta, poliittisesta linjasta sekä valitsee pääsihteerin ja ylioppilaslehden päätoimittajan.

Edelliset edustajistot ovat päättäneet mm. ylioppilaskunnan toimiston muutosta, ylioppilaskunnan strategiasta sekä toimintaa ohjaavasta linjapaperista.

Edustajistolla on siis paljon valtaa ja sitä tulee käyttää harkiten ja viisaasti.

Hakeminen ja valinta

Ylioppilaskunnan edustajistoon haetaan OYY:n keskusvaalilautakunnan vaalikuulutuksen mukaisesti.

Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen henkilökohtaisesti läsnäoleva äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka viimeistään varsinaisena vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja joka on kirjoittautunut Oulun yliopistoon ja ylioppilaskuntaan läsnäolevaksi.

Ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja ja vaalirenkaita.

Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat vaalien kautta edustajiston jäsenet. Äänioikeutettuja ovat ainoastaan Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet.

Vaalit vertautuvat suoritustavaltaan Suomessa järjestettäviin valtiollisiin vaaleihin, ja niihin on syytä suhtautua samalla vakavuudella ja kunnioituksella.

Vaaleissa tulee valituiksi yhteensä 37 edaattoria kahden vuoden kaudelle. Läpipääsyjärjestykseen vaikuttaa kunkin ehdokkaan saaman äänimäärän lisäksi koko vaaliliiton tai -renkaan saama äänimäärä, joten eniten absoluuttisia henkilökohtaisia ääniä vaalissa saanut ei välttämättä tule ensimmäisenä valituksi. Vaalitavasta löytyy lisää tietoa ylioppilaskunnan vaalijärjestyksestä.

Toimesta eroaminen

Edustajiston jäsen voi pyytää eroa edustajistolta. Edustajiston jäsenen tulee olla OYY:n jäsen, jotta hän voi toimia edustajiston jäsenenä. Edustajiston jäsenen eron myöntää edustajisto. Eron myöntämisen jälkeen varaedustaja nousee edustajiston jäseneksi.

Kokouskäytänteistä tärkein on valmistautua kokoukseen hyvissä ajoin etukäteen: lue esityslista liitteineen huolellisesti ja pohdi listalla olevia asioita, mielellään muiden opiskelijaedustajien kanssa.

Tehokkaaseen vaikuttamiseen kuuluu myös ns. lobbaaminen, joka tarkoittaa yhteistyötä, asioiden esittämistä ja ”myymistä” oikealla tavalla. Sinun on järkevää keskustella asioista myös hallintoelimen muiden jäsenten kanssa ja yrittää saada heidät näkemään asian samalla tavoin kuin sinä.

Esittelijät ovat sinua varten. Jos esityslistassa on epäselvyyksiä, tai sinulla on muuta kysyttävää tai huomautettavaa, käänny ennen kokousta esittelijöiden puoleen. Usein tämä on hallintopäällikkö tai koulutuspäällikkö. Ylioppilaskunnan tapauksessa kyseessä on yleensä pääsihteeri, asiantuntija tai ylioppilaskunnan hallitus. Esittelijöiden juttusilla kannattaa käydä muutoinkin, sillä heiltä irtoaa monesti tärkeitä tiedonmurusia valmisteilla olevista asioita.

Tässä on esitetty hyvin formaali kokouskulku. Monesti yliopiston toimielimissä ei kuitenkaan mennä täsmälleen kaavan mukaan. Tärkeintä on pitää huoli, että saat pitää pyytämäsi puheenvuorot, tekemäsi esitykset merkitään pöytäkirjaan ja pysyä kärryillä vähintään sen verran, että tiedät mitä olet päättämässä.

Kokouksen kulku

Kokouksessa on muutama asia jotka toistuvat kokouksesta toiseen yleensä seuraavassa järjestyksessä: kokouksen avaaminen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi (ei yliopiston hallintoelimien kokouksissa), ilmoitusasiat, päätösasiat ja kokouksen päättäminen. Kokous jakaantuu pienempiin palasiin joita kutsutaan pykäliksi (§).

Esityslistalla on mainittu kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat numeroidussa järjestyksessä, joka yleensä on myös asioiden käsittelyjärjestys.

Asioiden käsittely

Päätösasiapykälät käsitellään seuraavan kaavan mukaan:

1. Pykälän avaaminen
Puheenjohtaja avaa pykälän yleensä toteamalla: ”avaan kohdan/pykälän x”

2. Asian esittely
Esittelijä kuvaa valmisteluprosessia ja kertoo perustelut päätösesitykselleen.

3. Yleiskeskustelu
Puheenjohtaja avaa asiasta yleiskeskustelun. Yleiskeskustelun aikana kehutaan esittelijän paäätösesitystä yleisellä tasolla tai kritisoidaan sitä tai sen valmistelua tai tehdään kaikkia näitä. Yleiskeskustelun aikana on tehtävä myös mahdolliset koko asiakokonaisuutta koskevat vastaesitykset, esitykset asian pöydällepanosta, hylkäävät esitykset sekä vastaesitysten kannatukset.

Huom! Vain kannatetut esitykset pääsevät mukaan äänestykseen. Kannattaa sopia mahdollisista muutosesityksistä etukäteen opiskelijaedustajien kesken, jotta varmistat esityksellesi kannatuksen. Yhden opiskelijajäsenen toimielimissä hyvä valmistelu ja henkilökunnan edustajien kanssa keskustelu on todella keskeistä.

4. Yksityiskohtainen keskustelu
Keskustellaan tarkemmin esityksistä ja niiden sisällöistä. Esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehtäessä edetään yleensä kappale kerrallaan. Puheenjohtaja määrää käsittelyn yksityiskohtaisuuden. Yksityiskohtaisessa keskustelussa tehdään muutosesitykset ko. kohtaa käsiteltaäessaä, ja kehutaan yleensä sitä esitystä, jota kannattaa.

5. Keskustelun päättäminen
Puheenjohtaja päättää keskustelun ja toteaa kannatetut esitykset. (Mikäli ei ole muita esityksiä kuin päätösesitys, siirry kohtaan 8).

6. Äänestysmenettely
Puheenjohtaja tekee esityksen äänestystavasta ja äänestysjärjestyksestä. Monesti käytetään koeäänestyksenä kättennostoäänestystä kokouksen kulkua nopeuttamaan. Koeäänestys ei ole virallinen ja yksittäinen jäsen voi vaatia äänestyksen suorittamista. Äänestystapa riippuu käsiteltävästä asiasta. Yliopiston hallintoelimissä on käytössä parlamentaarinen ja kollegiaalinen äänestystapa. Parlamentaarisessa äänestyksessä äänestetään aina kahta ehdotusta vastakkain; kollegiaalisessa äänestetään kerralla kaikkien esitysten välillä.

Älä säikähdä jos puheenjohtaja pyytää sinua äänestämään ensimmäisenä – kollegiaalisessa äänestyksessä äänestetään monesti ns. virkaiän mukaan nuorimmasta vanhimpaan. Jos äänestysmenettely on sinulle yhtään epäselvä, tai koet että joku muu toimielimen jäsen on ymmärtänyt sen väärin, pyydä puheenjohtajaa selventämään.

7. Puheenjohtaja toteaa äänestystuloksen ja voittaneen esityksen
Tässä kohdassa voit jättää eriävän mielipiteen, jos et voi yhtyä päätökseen.

8. Pykälän päättäminen
Puheenjohtaja toteaa päätöksen ja päättää pykälän nuijan kopautuksella.

Yleisimmistä puheenvuoroista

1. Puheenvuoroa pyydetään yleensä kättä nostamalla. Huolehdi siitä, että puheenjohtaja huomioi puheenvuoropyyntösi ja kuittaa sen nyökkäämällä. Aloita puheenvuorosi kiittämällä puheenvuorosta, niin puheenjohtajallekin tulee hyvä mieli ja muu kokousväki huomaa kuunnella.

2. Repliikkipuheenvuoro on lyhyt vastauspuheenvuoro, joka ohittaa jonossa olevat puheenvuorot. Repliikkipuheenvuoro on käyttökelpoinen varsinkin, mikäli omaa puheenvuoroasi on tulkittu väärin ja haluat korjata väärinkäsityksen. Pyydä repliikkipuheenvuoroa kättä nostamalla ja mainitsemalla sana ”repliikki”.

Käytännössä riippuu aivan puheenjohtajan tyylistä huomioiko hän repliikkipuheenvuoropyyntöjä, vai pitääkö kaikki sanottava sanoa puheenvuoron kautta.

3. Työjärjestyspuheenvuoroa voit käyttää, jos sinulla on huomautettaa esimerkiksi työjärjestyksestä, asioiden käsittelytavasta, puheenjohtajan toiminnasta tai haluat pyytää esimerkiksi kokoustaukoa. Työjärjestyspuheenvuoro ohittaa repliikin tapaan muut jonossa olevat puheenvuorot.

Lisätietoja neuvottelutaidoista ja kokoustekniikasta löydät:

  • Huhtinen, P. 2002: Näkökulmia neuvotteluihin ja palavereihin. Puheviestintä, Tampere.
  • Kansanen, A. 2002: Neuvottelu- ja kokoustaito. WSOY, Helsinki.
  • Spangle, M. L. & Isenhart, M. W. 2003: Negotiation. Communication for Diverse Settings. Sage, Thousand Oaks, CA.
  • Tenhunen, M-L. & Tšokkinen, A. 1995: Viestijänä yhteisössä. Kokous- ja neuvottelutaito. WSOY, Helsinki.
  • Vanha-aho, P. & Mäkelä, K. 2007: Neuvottelutaidon opas. TJS opintokeskus, Helsinki.

Sanastoon on koottu keskeisiä termejä jotka vilahtelevat tiuhaan hallinnon opiskelijaedustajan arjessa.

A

Allokoida
Kohdentaa ja suunnata käyttövaroja tiettyihin käyttötarkoituksiin. Muun muassa strategiarahaa kohdennetaan erilaisille hankkeille, esim. opintojen sujuvuuden edistämiseen.

Auditointi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) kehittämä korkeakoulujen laadunvarmistuksen arviointimenetelmä. Opiskelijapalautteen keruu, käsittely ja vaikuttavuus ovat yksi olennaisimpia osia laadunvarmistusta. Oulun yliopisto on läpäissyt auditoinnin vuonna 2009. Toisen kierroksen auditointi toteutettiin vuonna 2017 ja sen tulokset saadaan keväällä 2018.

Asioiden pöydällepano
Asia voidaan panna pöydälle enemmistöpäätöksenä. Hyvään kokouskäytäntöön kuuluu kuitenkin, että asia voidaan muutoinkin jättää pöydälle hyvin perusteltuna. Pöydällä oleva asia on käsiteltävä seuraavassa kokouksessa, ellei asian valmistelusta muuta johdu.

Pöytäämiseen kuuluu se, ettei esitystä muuteta ennen seuraavaa käsittelyä. Asia voidaan myös palauttaa valmisteluun, jolloin siihen tehdään toimielimen linjaamaa jatkotyöstöä.

B

Bolognan prosessi
Tavoitteena rakentaa yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue. Bolognan prosessiin liittyy mm. ECTS-opintopisteet sekä kaksiportainen tutkintorakenne eli kandidaatti ja maisteri.

Budjetti eli talousarvio
Tulopuoli koostuu perusrahoituksesta, kilpaillusta tutkimusrahoituksesta sekä pieneltä osin varainhankinnan tuotoista. Perusrahoitus tulee OKM:n yliopistojen rahoitusmallin laskennallisen kaavan perusteella. Suurimmat menot yliopistossa ovat henkilöstö- sekä tilakulut. Leijonanosan budjetistaan yliopisto saa perusrahoituksena Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

D

Dekaani
Tiedekunnan toimintaa johtava henkilö, joka toimii tiedekuntahallituksen puheenjohtajana. Dekaanin nimeää rehtori tiedekuntia kuultuaan. Dekaanin työparina toimii koulutusdekaani, joka toimii koulutustoimikunnan puheenjohtajana.

Delegointi
Päätösvallan tai tehtävien siirtäminen. Esimerkiksi tiedekunnan koulutustoimikunta voi delegoida omia johtosääntötasolla määriteltyjä tehtäviä koulutusohjelmatoimikunnille.

E

Edunvalvontajaosto
Keskustelufoorumi ja ideointipaikka kaikille ajankohtaisista asioista kiinnostuneille ylioppilaskunnan jäsenille. Yksi keino hallinnon opiskelijaedustajille sekä edustajiston jäsenille kuulla yliopiston ajankohtaisista ja tiedottaa omasta toiminnastaan.

Erillislaitos
Yliopiston laitos, joka ei ole minkään tiedekunnan alainen. Oulun yliopistossa erillislaitoksia ovat esimerkiksi jotkut tutkimusyksiköt.

Erillisrahoitus
Yliopistojen rahoituksesta puhuttaessa ajoittain erittäin sekavasti käytetty termi, jolla voidaan tarkoittaa hankerahoitusta, valtakunnalliseksi tehtäväksi määritellyn koulutustoiminnan rahoitusta tai korvamerkittyä perusrahoituksen osaa.

Eriävä mielipide
Hallintoelimen jäsenellä ja esittelijällä on oikeus jättää päätökseen eriävä mielipide. Eriävän mielipiteen keskeinen sisältö on ilmoitettava heti asian käsittelyn yhteydessä. Puheenjohtajan on todettava eriävä mielipide kokouksessa esitetyn mukaiseksi. Eriävä mielipide vapauttaa sinut vastuusta ko. päätöksessä.

Esittely
Hallintoelinten kokouksissa asiat käsitellään yleensä esittelystä. Tämä tarkoittaa, että asian valmistellut virkamies esittelee päätösesityksensä, ja jos päätösesityksestä poikkeavia esityksiä ei tule, asia päätetään kuten esittelijä on esitellyt. Esittelijä tekee päätösesityksensä viimeistään kokouksessa.

Esittelylistat eli esityslistat
Asioista, jotka päätetään monijäsenisissä hallintoelimissä esittelystä laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet ja kunkin asian kohdalle tehty päätös. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä.

F

Finlex
www.finlex.fi, tutustu erityisesti yliopistolakiin ja hallintolakiin.

H

Hallintojohtaja
Hallintojohtajan tehtävänä on toimia rehtorin lähimpänä apuna yliopiston johtamisessa, erityisesti yleis- ja henkilöstöhallinnon asioissa. Hallintojohtaja on hallintopalveluiden esimies. OY:n hallintojohtaja on Essi Kiuru.

Hallopedi (lyh.)
Hallinnon opiskelijaedustaja

Huippuyksikkö

Huippuyksiköillä voidaan tarkoittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) esittämiä valtakunnallisia koulutuksen laatuyksiköitä, Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä, Taiteen keskustoimikunnan esittämiä taiteellisen toiminnan huippuyksiköitä ja KARVIn esittämiä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoja. Oulun yliopisto on perinteisesti menestynyt hyvin koulutuksen laatuyksikkövalinnoissa.

I

Impact factor (IF)
Vertaisarvioidun tieteellisen artikkelin vaikuttavuutta määrittävä numeerinen arvo.

J

Julkisoikeudellinen laitos
Julkisoikeudellisesta laitoksesta säädetään yliopistolaissa. Sillä ei ole varsinaista omistajaa. Yliopistot ovat yliopistolakiuudistuksen (2010) jälkeen julkisoikeudellisia. Oikeusaseman muutoksen taustalla on ollut pyrkimys lisätä yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa.

Johtosäännöt
Johtosäännöt ovat yliopistokohtaisia. OY:n johtosäännössä määritellään hallinnon eri toimielinten ja valittujen toimijoiden toimintaa ja toimivallan suhteita. Koulutuksen johtosääntöön on kirjattu opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

Jääviys
Este osallistua päätöksentekoon sellaisessa asiassa, josta voi koitua taloudellista hyötyä tai haittaa joko itselle tai lähisukulaiselle. Yksityiskohtaiset säädökset jääviyden perusteista löytyvät hallintolaista (Finlex).

K

Keskiryhmä
Yksi kolmikannassa edustetuista kolmesta ryhmittymästä. Keskiryhmä pitää sisällään yliopiston henkilöstön pois lukien virassa olevat professorit.

Kokouskutsu
Säännöissä määritellään miten ja missä ajassa kokous on kutsuttava koolle. Kokouskutsussa pitää mainita käsiteltävät asiat.

Kolmikanta
Kolmikannalla tarkoitetaan käytäntöä, jonka mukaan yliopiston monijäsenisissä hallintoelimissä on jäseniä kolmesta ryhmästä: professoreista, keskiryhmästä ja opiskelijoista. Tasakolmikanta tarkoittaa, että nämä kolme ryhmää ovat yhtä suuret.

KOPA eli OY:n koulutuspalvelut
Koulutuspalvelut vastaa kaikkien opiskelijoiden tukipalveluista, opintoja koskevasta valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä, opetuksen ja opiskelun prosessien kehittämisestä yhdessä koulutusohjelmien kanssa. Koulutuspalvelut valmistelee ja toimeenpanee koulutusta koskevat yliopiston hallituksen, koulutusneuvoston ja koulutuksen johtoryhmän päätökset.

Kopo eli koulutuspolitiikka
Laveasti tulkiten kaikki opintoihin liittyvät asiat. Eräs opiskelijavaikuttamisen tärkeimmistä edunvalvonta-aloista.

Korvamerkintä
Budjetoinnissa suoraan tiettyyn tarkoitukseen osoitettu rahasumma. Esimerkiksi strategiarahasta on korvamerkitty tietty osuus koulutukselle.

L

Läsnäolo-oikeus
Hallintoelimen puheenjohtajan tai virkamiesesittelijän kutsumat asiantuntijat ovat kokouksissa läsnäolo-oikeudella. Varsinaisen jäsenen ollessa kokouksessa varajäsen saa olla kokouksessa läsnä sopimuksen mukaan, mutta automaattista läsnäolo-oikeutta ei tällaisessa tapauksessa ole. Puhe- ja läsnäolo-oikeuteen ei kuulu oikeutta tehdä esityksiä tai osallistua äänestyksiin.

M

Määrärahat
ovat tulosneuvottelussa tulosyksikölle osoitettuja rahoja (sama kuin budjettirahoitus).

O

Opinnäytetyö
eli kandidaatin tutkielma, pro gradu -tutkielma tai diplomityö. Opiskelijoilla ei ole oikeutta osallistua näiden arvosteluun, mikäli heillä itsellään ei ole vastaavaa opintosuoritusta vielä tehtynä. Sama koskee myös väitöskirjoja ja lisensiaattitöitä.

Opintoaikojen rajaus
Lukuvuonna 2005–06 aloittaneet opiskelijat ovat ensimmäisiä, joilla opintoaika on yliopistolaissa rajoitettu. Pääsääntöisesti opiskeluoikeus on 5 vuotta ja kaksi automaattista lisävuotta. Tämän jälkeen opiskelija voi hakea lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamista varten. Lisäajan saaminen edellyttää HOPS:n päivittämistä.

Opetuksen ja tutkimuksen tukipalvelut
Yliopistojen ylläpitämät opiskelua tukevat palvelut, kuten kirjastot ja atk-palvelut.

OKM eli Opetus- ja kulttuuriministeriö
Yliopistoilla on autonomia monessa asiassa, mutta käytännössä OKM ohjaa yliopistojen toimintaa rahoituksen määräytymisperusteilla.

P

Passiivirekisteri
Perustutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus siirretään passiiviseksi, jos hänen opiskeluoikeutensa on alkanut ennen 1.8.2005 ja hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana, eikä hänellä ole edellisen lukuvuoden aikana hyväksyttyä henkilokohtaista opintosuunnitelmaa. Jatko-opiskelijan opiskeluoikeus siirretään passiiviseksi, jos opiskelija ei ole kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opiskeluoikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi viimeiset kaksi lukuvuotta.

Puheoikeus
Hallintoelimen varsinaisilla jäsenillä ja heidän poissa ollessaan varajäsenillä on puheoikeus kaikissa käsiteltävissä asioissa (opiskelijoilla on puheoikeus niissäkin asioissa, joissa he eivät voi osallistua päätöksentekoon, esimerkiksi opinnäytteiden arvostelu). Puheoikeus voidaan myöntää myös kokoukseen erikseen kutsutuille henkilöille.

Päätösehdotus
Käsittelyn pohjana oleva ehdotus tai muu puheenjohtajan tai esittelijän nimeämä ehdotus.

R

Rehtori
Rehtori on yliopiston ykkösmies, kuten jo auton rekisterinumerokin (OY- 1) kertoo.

S

SA eli Suomen Akatemia
Merkittävä kilpaillun tutkimusrahoituksen myöntäjä.

Strategia
Yliopistojen strategisen toiminnan merkitystä on korostettu viime vuosina. Oulun yliopisto linjaa strategiassaan toiminnan painopistealueet sekä kehittämisalat ja lukuisia toimenpideohjelmia (mm. koulutus).

Sisu-portaali
Portaalin kautta jaettavalla tiedolla tuetaan ensisijaisesti päätöksentekoa ja suunnittelu- sekä kehitysprosesseja. Sisusta löytyy erittäin hyödyllisiä tilastoja erityisesti hallinnon opiskelijaedustajien hyödynnettäväksi. Tilastoja on kerätty mm. läpäiseväisyydestä, keskeyttäneiden määristä, opintopistekertymistä ja opiskelijamääristä. Sisun löytää osoitteesta sisu.oulu. (Huom! Toimii yliopiston verkossa. Muualla käytettäessä tarvii Junos Pulsen toimiakseen. Junos Pulsen voi asentaa koneelle helposti tietohallinnon sivujen kautta.)

T

Toiminta- ja taloussuunnitelma eli TTS
Tulosyksiköt laativat vuosittain yliopiston strategiaa toteuttavan toiminta- ja taloussuunnitelman. Dekanaatti neuvottelee TTS-esityksestä rehtoraatin kanssa (sisäiset tulosneuvottelut) ja lopulta hallitus hyväksyy sekä yliopiston että tiedekuntien TTS:t. TTS on yksi tärkeimmistä vaikuttamisen paikoista ja sitä tehdään syksyisin.

Tulosneuvottelut
Yliopistojen OKM:ltä saama rahoitus pohjautuu nykyään suurimmaksi osin rahoitusmallin laskentakaavaan. Neuvoteltavaa rahaa on strategisiin toimenpiteisiin.

Tulosyksikkö
Yliopiston rahanjaossa käytetty hallinnollinen yksikkö.

U

Ulkopuolinen jäsen
Yliopiston hallituksessa on kuusi ulkopuolista jäsentä, jotka edustavat jotakin yliopistolaitoksen ulkopuolista tahoa. Ulkopuoliset jäsenten ajatellaan olevan osa yliopiston yhteiskunnallista vaikutustehtävää. 2014 alkaen myös tiedekuntahallituksiin nimetään ulkopuolisia jäseniä.

Ulkopuolinen rahoitus
Muu kuin OKM:ltä yliopistoille tuleva budjettirahoitus. Esimerkiksi Suomen Akatemian, Tekesin, EU:n ja yritysten myöntämä tutkimusrahoitus on ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahan osuutta yliopiston kokonaisrahoituksessa pyritään jatkuvasti lisäämään. Puhutaan myös kilpaillusta tutkimusrahoituksesta.

V

Valitus
Muutoksenhakukeino yleisten tuomioistuinten, erityistuomioistuinten ja useiden hallinnollisten viranomaisten ratkaisuihin. Opiskelijat voivat valittaa esimerkiksi tenttituloksestaan tai opinto-oikeuteen liittyvistä asioista yliopiston tutkintolautakuntaan.

Valtakunnallinen tehtävä
OKM:n hallinnonalan rahoituksessa määritelty rahoitettavaksi erikseen ns. valtakunnallisen tehtävän mandaatilla. OY:lla on valtakunnallinen vastuu esimerkiksi saamen kielen ja kulttuurin alan opetuksessa ja tutkimuksessa.

Vastaehdotus
Muu kuin esittelijän päätösehdotus.

Vipunen
Vipunen on opetushallinnon raportointipalvelu, joka on toteutettu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa. Tilastot perustuvat tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin. Yliopistojen tilastoja löytyy opiskelijoista, tutkinnoista, opintosuorituksista, opintojen kulusta, kansainvälisyydestä, julkaisuista, taloudesta, henkilöstöstä, tutkimus- ja kehitystyöstä sekä hakeneista ja hyväksytyistä. Löytyy osoitteesta: vipunen.fi.

Y

Yliopistolaki
Laki, jossa määritellään yliopistojen tehtävät ja asema. Yliopistolain edellinen suuri uudistus astui voimaan 1.1.2010. Lain vaikutuksia seurataan edelleen.

Skip to content