Arki ja hyvinvointi

Ylioppilaskunnan vinkit arkeen ja hyvinvointiin

Liikunta ja oikeanlainen ravinto edistävät tutkitusta paitsi hyvinvointia ja terveyttä myös opiskelukykyä. Liikunnan kautta on myös mahdollisuus päästä irti arjesta ja tutustua uusiin ihmisiin.

Liikunnan lisäksi kannattaa pitää huolta säännöllisestä ruokailurytmistä ja edistää omaa hyvää oloa syömällä terveellisesti. Opiskelijaruokailu pyrkii varmistamaan, että saat kaiken tarvitsemasi päivittäisestä ateriasta, jotta jaksat keskittyä olennaiseen.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja yliopisto-opiskelijoille sekä huolehtii opiskelijoiden terveellisestä ja turvallisesta opiskeluympäristöstä.

Lisää vinkkejä sekä vertaistukea sujuvaan arkeen tai elämänhallintaan löydät muun muassa YTHS:n I love arki -sivustolta sekä Nyyti ry:n nettiryhmistä ja chateistä.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2016 mukaan jopa kolmasosalla opiskelijoista on psyykkisiä vaikeuksia ja noin 10 prosenttia opiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa huonoksi. Et siis ole yksin, jos sinulla esiintyy esimerkiksi uniongelmia, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyyttä, masentuneisuutta tai ahdistusta. Kaikenlaisiin vaikeuksiin on mahdollista saada apua!

Oletko huolestunut omasta tai läheisesi tilanteesta?

Terveyskirjastosta ja YTHS:n terveystietopankista löydät tietoa erilaisista ongelmista ja mm. testejä alkoholinkäyttöön liittyen.Mielenterveystalosta löytyy paljon tietoa ja tukea. Esim. Oirenavigaattorissa voit arvioida omaa tai toisen henkilön psyykkistä vointia ja oireiden vakavuutta, sekä suosituksia sopivista palveluista.YTHS:llä on myös oppaita henkisen hyvinvoinnin tueksi mm. uneen, jännitykseen ja stressiin liittyen sekä parisuhteen avuksi.

Haluatko apua netin kautta tai puhelimitse?

Mielenterveystalo tarjoaa ohjelmia muun muassa ahdistukseen, masennukseen, kriiseihin, parisuhteeseen ja eroon, ahmintaan, pakko-oireisiin, sosiaaliseen jännittämiseen, unettomuuteen sekä lukuisiin muihin haasteisiin. Näitä voit tehdä omaan tahtiin.Hyvinvointiohjelma Oivan avulla voit lievittää esimerkiksi stressiä, alakuloa, ahdistusoireita tai uniongelmia tietoisen läsnäolon harjoitteiden avulla. Tämän saat myös älypuhelimeen ja tablettiin.Myös YTHS järjestää verkkokursseja jännitykseen, masennukseen, uneen ja stressiin liittyen.Nyyti ry:n elämäntaitokursseille täytyy ilmoittautua etukäteen.Ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

Chateissa saat keskustella ammattilaisten kanssa

Auttavia chatteja ja niiden aikatauluja voi seurata Netarissa.

Byströmin chat on suunnattu alle 30-vuotiaille oululaisille.

Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä melkein vuorokauden ympäri.

Tukinetistä löytyy linkkejä chatteihin ja keskusteluihin eri teemoista, kuten sateenkaarinuoret, autismi, masennus ja transihmiset.

Rikosuhripäivystys

Peliriippuvaisille chatin lisäksi auttava puhelin, testejä ja hoito-ohjelma verkossa.

Päihdeneuvonta puhelimitse 24/7.

Elämä on parasta huumetta auttava puhelin

Irti huumeista apua puhelimitse ja skypessä

Auttavia sivustoja

NettiNapissa voit kysyä itseäsi askarruttavista asioista melkein mihin vain elämän osa-alueeseen, kuten rahaan, lakiin tai seksuaalisuuteen liittyen, sekä lukea tietoa asioista.

Raha- ja digipelaamisen lopettamiseen tukea ja testejä.

Internet- ja puhelinpalvelut päihderiippuvaisille

Raiskauskriisikeskus

Nettiturvakoti

Oulun turvakoti

Haluatko tavata samankaltaisia ihmisiä?

Oulussa toimii useita vertaisryhmiä. Googleta, jos et löydä näistä sinulle sopivaa.

Oulun kaupungin ryhmät esimerkiksi stressiin, uupumukseen, masennukseen ja päihteisiin

Hyvän mielen talolla on ryhmiä mm. ahdistuksesta ja pakko-oireista kärsiville sekä mielenterveyskuntoutujille. Pelkästään yo-opiskelijoille löytyy oma ryhmä. Lisäksi esimerkiksi taideryhmiä.

Syömishäiriöt vertaistukea myös sähköpostitse ja kaveritoimintana, myös läheisille.

Rahapelaaminen

Nimettömät narkomaanit

Autismin kirjo

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Itsemurhan tehneiden läheiset

Nimettömät alkoholistit

Alkoholistien aikuiset lapset

Miesten eroryhmä

Henkirikoksen uhrien läheiset

Lapsikuolemaperheet

Oulun seudun nuoret lesket

Haluatko jutella jonkun kanssa kasvokkain?

Yliopistomme opintopsykologiin voit ottaa yhteyttä opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä asioissa.

Yliopistopastorin kanssa voi käydä keskustelemassa yliopistolla.

Evankelisluterilaisesta kirkosta myös myös kirkkoon kuulumattomat saavat keskusteluapua esimerkiksi päihdeongelmiin tai kriiseihin, myös verkossa tai puhelimitse. Lisäksi tarjolla on parisuhde- ja perheneuvontaa.

Jos kohtaat yliopistolla häirintää tai kiusaamista, ota yhteyttä osoitteeseen hairinta@oyy.fi

Onko tilanteesi jatkunut jo pidemmän aikaa?

Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä YTHS:ään. Sinne voi olla yhteydessä jo matalalla kynnyksellä, sillä opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua mm. omaa jaksamistaan tukeviin ryhmiin, kuten jännittäjäryhmään. YTHS:n mielenterveyspuolelta saa myös tietoa monipuolisesti omaa tilannetta tukevista opiskelua tukevista järjestelyistä.

YTHS:ään saa yhteyden puhelimitse, jossa voit jättää takaisinsoittopyynnön. Terveydenhoitaja tekee sinulle hoidontarpeen arvioinnin ja miettii tämän perusteella onko asia kiireetön vai kiireellinen ja hoidettava viikon sisällä.

Ensimmäinen tapaaminen varataan joka tapauksessa terveydenhoitajalle.

Terveydenhoitaja arvioi tarvitsetko ajan psykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta vai yleislääkäriltä. Usein potilas saa ajan molemmille.

Yleislääkäri kartoittaa vointiasi ja tekee mahdollisen diagnoosin ja hoitosuunnitelman. Hän saattaa konsultoida psykiatria ja voi myös antaa ajan psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa opiskelijalla on arvio- ja neuvontajakso. Käyntejä on yleensä 2-5, ja joskus nämäkin käynnit auttavat tarpeeksi. Psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan käynneillä tehdään kokonaisvaltaisempi arvio tilanteestasi ja psyykkisestä voinnistasi.  Käynnit ovat myös hoidollisia. Joskus käynteihin voi sisältyä myös lyhyt-tai kriisiterapiajakso.

Tarpeen mukaan jatkotuen määrittämiseksi varataan ajat psykiatrilta, joka yhdessä psykologin kanssa suunnittelee jatkohoidon. Näitä voivat olla esim. Kelan kuntoutuspsykoterapia tai lisätutkimukset. Pitempi kuntoutuspsykoterapia saattaa  olla suositeltavaa psyykkisten sairauksien hoitoon, kun oireet ovat jatkuneet pidempään ja haittaavat opintojen lisäksi muuta elämää. Se on Kelan korvaamaa kuntoutusta ja tähtää opiskelukyvyn parantamiseen.

Psykiatrin käynneillä painopiste on jatkotutkimuksien ja -tuen arvioinnissa (esim. kuntoutuspsykoterapia). Jatkotutkimukset voivat koskea tarkempaa diagnostiikkaa tuen määrittämiseksi tai  opiskelukyvyn kartoittamista. Lisäksi psykiatri on mielenterveyspuolen lääkityksen asiantuntija. Psykiatrilta voit myös saada lausunnon opiskelukyvyn menetyksen vuoksi. Tällöin voit hakea Kelalta sairauspäivärahaa opintotuen tilalle.

Lisätietoa Kelan kuntouttavaan psykoterapiaan hakeutumisesta.

Lisätietoa sairauspäivärahasta.

Onko tilanteesi akuutti?

Lyhytkestoista ja maksutonta kriisiapua ajanvarauksella Oulun kriisikeskuksessa.

Vakavissa ja äkillistä päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa voi ottaa suoraan yhteyttä mielenterveystoimiston päivystykseen.
– Oulun mielenterveyskeskuksen päivystys oululaisille ma-to 8-16, pe 8-15 puh. 044 703 5940.

Päivystys virka-ajan ulkopuolella:

– OYS:n psykiatrian päivystys oululaisille ja ulkopaikkakuntalaisille ma-pe klo 8-18 puh. 08 315 6707.
– Oulun seudun kuntien yhteispäivystys arkisin klo 18 jälkeen ja viikonloppuisin puh. 08 315 2655.

Lähteet: Kela, YTHS, Mielenterveyden keskusliitto, nettinappi.fi ja muut mainitut linkit.

Opiskelijallakin on lupa sairastaa

Myös opiskelijalla on lupa sairastua ja sairastaa. Mikäli opiskelijan sairastuminen on niin vakavaa ja pitkäaikaista että hänen on jäätävä yli kuukauden pituiselle sairauslomalle opinnoista, on hän oikeutettu hakemaan sairauspäivärahaa. Opintotukikuukausia ei pitempiaikaiseen sairastamiseen kannata kuluttaa!

Sairauspäiväraha

Mikäli opiskelijana sairastut pidemmäksi aikaa (eli vähintään 1–2 kuukaudeksi), kannattaa sinun katkaista opintotukesi ja hakea sen sijaan sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauspäivärahaa ja opintotukea ei siis voi saada yhtä aikaa, eikä opintotukikuukausia kannatakaan tuhlata sairasteluun. Huomioi, että sinun tulee olla kykenemätön opiskelemaan, jotta voit saada sairauspäivärahaa eli normaalista flunssasta tms. sairauspäivärahaa ei vielä myönnetä. Työkyvyttömyytesi selviää lääkärintodistuksesta (esim. YTHS:ltä), jonka liität hakemukseesi. Kelan toimistossa voidaan myöntää päiväraha suppean eli A-todistuksen perusteella yleensä enintään 60 päiväksi.

Sairauspäivärahassa on yleensä 10 päivän omavastuujakso, jonka jälkeen Kela alkaa maksaa sairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha riippuu verotetun vuosityötulon tai etuuden (esim. opintoraha) suuruudesta. Tämän tiedon Kela saa suoraan verottajalta. Sairauspäivärahalla olet oikeutettu myös Kelan yleiseen asumistukeen. Voit hakea sairauspäivärahaa myös kesällä.Opintojen edistymisen seurannan yhteydessä saatat joutua tekemään selvityksen hitaasta opinnoissa etenemisestäsi. Sairastuminen ei kuitenkaan vaikeuta opintotuen saamista jatkossa, kunhan todistat sairautesi todistuksella. Yleisenä neuvona sairauden kohtaamisen kohdalla voidaankin pitää sitä, että kannattaa ottaa heti yhteyttä YTHS:öön tai kunnalliseen terveydenhoitoon ja säilyttää kaikki todistukset sairaudesta, sillä Kela voi olla niistä myöhemmin kiinnostunut.Opiskelijoilla on oikeus vähäiseen opiskeluun sairauslomalla eli silloin, kun opiskelijalle maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa. Vähäiseksi opiskeluksi katsotaan enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta. Sairauspäivärahalla voit siis opiskella yhteensä 2–3 opintopistettä kuukaudessa ja 24 opintopistettä lukuvuodessa. Vähäinenkin opiskelu sairauden aikana edistää kuntoutumista ja helpottaa opiskeluiden mukana pysymisessä!Sairauspäivärahalla on tarkoitus korvata hakijan ansionmenetystä alle vuoden kestävän sairauden aikana. Jos hänen sairautensa jatkuu yli vuoden, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.Sairauden kohdatessasi apua saat YTHS:ltä tai kunnallisesta terveydenhoidosta.

Kuntoutus- ja vammaistuet

Kela tarjoaa ammatillisia kuntoutuspalveluja nuoren työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tai työkyvyttömyyden estämiseksi. Palveluja ovat esim. työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus ja ammatilliset kuntoutuskurssit. Kun sairaus tai vamma haittaa selviytymistä opinnoista, opiskelun helpottamiseksi voidaan myöntää apuvälineitä (esim. lukutelevisio, piste- ja isonäyttöjä sekä atk-laitteistoja). Kela korvaa myös kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tavoitteena on tukea ja parantaa nuoren työ- ja opiskelukykyä. Kuntoutuksella turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen. Lisätietoja löydät täältä!

Vammaisetuudet ja -palvelut tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Aikuisen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Lisätietoja löydät täältä!

Kela antaa myös Kela-neuvontaa asiakkaille, jotka vaativat erityistä tukea esim. sairauden tai vamman vuoksi.

Vaihtoehtoisia tapoja viettää kesä

Kesätyöt

Oivallinen tapa viettää kesä on käydä töissä. Tällä voi kartuttaa osaamistaan ja lisätä tulevaa houkuttelevuutta työmarkkinoilla. Kaikenlainen työkokemus on kokemusta ja antaa parempia valmiuksia työelämään.

Lue esim. täältä vinkkejä, kuinka hakea tietoa töiden hakemisesta ja hakemuksen tekemisestä.

Jos olet 16–24-vuotias, voit kokeilla myös kesäyrittämistä, ja saada siihen tukeakin oululaiselta verkostolta. Katso lisätietoa sivustolta: www.kesayrittaja.com.

Olethan tarkkana tulorajojen kanssa! Säästä kaikki vuoden palkkakuitit ja laske tienestiesi loppusumma. Tämän tiedon saat myös verottajan veroehdotuksesta aina keväällä. Jos kesätöistä saatu palkka nousee tulorajojen yli, opintotuki kannattaa perua ja jo nostetut ylimääräiset tukikuukaudet edellisen kalenterivuoden osalta palauttaa toukokuun loppuun mennessä. Mikäli tulorajat ylittyvät eikä opintotukea peruta tai palauteta, Kela perii opintotuen takaisin 7,5 prosentin takaisinperintäkorotuksella, minkä lisäksi takaisinperittyjä opintotukikuukausia ei saa enää takaisin käyttöönsä. Katso lisätietoa opintotuen tulorajoista Kelan sivuilta.

Opiskelu

Opiskelua voi jatkaa myös kesällä. Katso lisätietoa Oulun yliopiston tarjoamista kesäopinnoista täältä.

Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelija voi opiskella myös Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa tutkintoon sisällytettäviä opintoja, joista monet ovat Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille maksuttomia. Katso kesäyliopiston opintotarjonta kesällä 2019 täältä.

Ja mikä parasta: opintotukea saa myös kesäopintoihin! Kesäopintotukea haetaan opintotuen muutoslomakkeella tai Kelan sähköisessä asioinnissa. Kesästä 2018 lähtien hakemuksessa ei enää tarvitse esittää opintosuunnitelmaa, jos opiskelet kesäajan Suomessa. Haettaessa opintotukea ulkomailla suoritettavaan opintojaksoon, tulee opintotukihakemukseen aina liittää todistus opinnoista ulkomailla.

Opintotukea kannattaa hakea kesäajalta kuitenkin vain, jos tarkoituksesi todella on opiskella, jottei opintotukikuukaudet lopu kesken tutkinnon suorittamisen. Kesäaikana käytetyt opintotukikuukaudet ovat myös opintojen edistymisen seurannassa ja opintotuen tulovalvonnassa huomioitavia kuukausia. Lisätietoja kesäajan opintotuesta löytyy Kelan sivuilta.

Harjoittelu

Oman alan työkokemusta saa varmimmin harjoittelun kautta. Osa harjoitteluista on palkallisia tai tuettuja, joistakin ei palkkaa saa. Tällöin harjoittelun tukena on opintotuki. Huomaa, että harjoittelustakin saatu palkka voi vaikuttaa opintotukeen. Lisätietoa harjoittelusta löydät täältä. Katso myös Oulun yliopistolle ilmoitetut harjoittelu-, työpaikka- ja opinnäytepaikkatarjoukset, jotka tulevat Aarresaari.net -palvelun kautta sekä seuraa Internship UniOulun twitter-tiliä @InternshipUO.

Oulun kaupunki tarjoaa kesätyöharjoittelua yli 18-vuotiaille opiskelijoille, mutta näitä tulee hakea jo hyvissä ajoin. Lisätietoja Oulun kaupungin sivuilta.

Lue täältä vinkkejä ja linkkejä, kuinka saada harjoittelupaikka ja kuinka tehdä hyvä hakemus.

Toimeentulotuki

Jos sinulla ei ole mahdollisuutta suorittaa mitään opintoja, eikä sinulla ole tuloja eikä säästöjä, olet oikeutettu toimeentulotukeen. Huomioi, että toimeentulotuki lasketaan ruokakuntakohtaisesti ja nostamaton(kin) opintolaina lasketaan tuloksi. Lue lisää toimeentulotuesta täältä.

Myönteisen toimeentulotukipäätöksen saaneet yli 18-vuotiaat opiskelijat voivat hakea kesätyöharjoittelupaikkaa Oulun kaupungilta. Katso lisätietoja Oulun kaupungin sivuilta.

Akkujen lataaminen

Jos sinulla on säästöjä, muutat kesäksi takaisin vanhempiesi luo tai muuten vaan tarvitset ja sinulla on mahdollisuus lomailuun, voit käyttää kesän akkujen latailuun. Pimeän syksyn ja talven tuloon on hyvä varautua, jotta jaksaa taas opiskella. Kesäaikana on hyvä mahdollisuus kuitenkin vähintäänkin päivittää CV ja LinkedIn-profiili ajan tasalle.

Huomaathan myös, että olet oikeutettu saamaan yleistä asumistukea myös kesäaikana, kunhan yleisen asumistuen ehdot täyttyvät? Asumistukea voidaan maksaa myös tilapäisen poissaolon ajalta vakituisessa asunnossa asumiseen. Jos esim. opiskelija tekee kesätöitä muualla kuin opiskelupaikkakunnalla ja maksaa edelleen vuokraa vakituisesta asunnostaan, hän voi saada siihen asumistukea 3 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuitenkin vain yhteen asuntoon kerrallaan. Lisätietoja yleisestä asumistuesta Kelan sivuilta!

Miten sitten kesän vietätkin, niin nauti auringosta ja valosta sekä muista välillä hengähtää!  

Kiusaaminen, asiattomat, syrjivät ja loukkaavat puheet, viestit ja sähköpostit eivät kuulu yliopistolle eikä ylioppilaskuntaan, niin kuin eivät muillekaan opiskelu- tai työpaikoille. Kiusaamiseen on puututtava aina sellaista kohdattaessa! Jos et tiedä mitä kautta tai miten, kannattaa olla yhteydessä OYY:n häirintäyhdyshenkilöihin.

Häirintä- ja kiusaamistapausten selvittäminen on tärkeää koko yliopistoyhteisön hyvinvoinnin kannalta, sillä yleisen ilmapiirin huononemisesta kärsii koko yhteisö. Kaikki yhteisön jäsenet voivat omalla toiminnallaan ehkäistä ja vastustaa häirintää ja kiusaamista. Häirintää on helpointa estää puuttumalla heti häiritsevään tilanteeseen ja kertomalla sen epämiellyttävyydestä.

Lain mukaan oppilaitoksella eli yliopistolla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, kun se saa tietoonsa, että jotakuta on häiritty. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan yksiköiden johtajien on aina välittömästi puututtava kuulemiinsa häirintätapauksiin, joutuipa niiden kohteeksi henkilökunnan tai opiskelijayhteisön jäsen. Yliopiston kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn opas löytyy täältä. Oppaan mukaan kiusaamista tai häirintää kokeneet tai havainneet opiskelijat voivat olla yhteydessä oman tiedekuntansa koulutuspalvelupäällikköön.

Ylioppilaskunnan omat häirintäyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia opiskelijoita, joiden tehtävänä on toimia henkilöinä, joihin häirintää kohdanneet opiskelijat voivat ottaa yhteyttä. Häirintäyhdyshenkilöt tukevat ja neuvovat häirintää kohdanneita opiskelijoita. Häirintäyhdyshenkilö on koulutettu tehtäväänsä, hänellä on vaitiolovelvollisuus, ja käydyt keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Hän ei puhu edes muiden häirintäyhdyshenkilöiden kanssa ilman lupaasi. Häirintäyhdyshenkilön tehtävänä ei ole rangaista häirinnästä syytettyä, vaan auttaa tilanteen selvittämisessä.

Halutessasi voit ottaa yhteyttä kaikkiin häirintäyhdyshenkilöihin sähköpostitse hairinta@oyy.fi tai yksilöllisesti. OYY:n häirintäyhdyshenkilöitä ovat:

Teemu Hiltula, teemu.hiltula@hotmail.com

Susa Vikeväkorva

Susa Vikeväkorva, susa.vikevakorva@student.oulu.fi

Marika Kortesalmi

Marika Kortesalmi, marika.kortesalmi@student.oulu.fi

Hennamari Toiviainen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, sopoasiantuntija@oyy.fi, puh. 040 526 5821

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa opiskelijat voivat olla yhteydessä myös yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikuntien ja -työryhmien opiskelijajäseniin, joiden yhteystiedot löydät täältä.

Liikkuva opiskelija

Oulussa opiskelijan liikuntapalvelut ovat erittäin hyvällä tasolla ja opiskelijabudjettiin sopivia. Liikuntapalveluita järjestävät Oulun korkeakoululiikunta, Oulun kaupunki ja lukuisat eri järjestöt. Kannattaa myös muistaa yksityiset kuntosalit ja muut liikuntapaikat, joissa saattaa olla käytössä erilaisia opiskelija-alennuksia.

Oulun korkeakoululiikunta

Oulun korkeakoululiikunta tarjoaa liikunta- ja hyvinvointipalveluita Oulun korkeakoulujen (Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Diak) opiskelijoille ja henkilöstölle. Toiminnassa on mukana lähes 100 erilaista lajia tai palvelua, joiden toimivuudesta vastaavat kolme suunnittelijaa sekä iso joukko ohjaajia ja yhteistyötahoja.

Oulun korkeakoululiikunnan palveluita pääset käyttämään Sporttipassilla. Enemmän tietoa passista sekä liikuntakalenterin kattavan lajivalikoiman löydät Oulun korkeakoululiikunnan nettisivuilta.

Yliopiston liikuntasuunnittelijana työskentelee Markku Saarela (markku.saarela(a)oulu.fi).

OYUS – Oulun yliopiston urheiluseura

Oulun yliopiston oma urheiluseura OYUS harjoittaa kilpa- ja kuntourheilua beach volleyssä, futsalissa, judossa, jääkiekossa, lentopallossa, rugbyssä, salibandyssä ja suunnistuksessa. Lisätietoja ja yhteystiedot esim. eri lajijaostojen toimijoihin löydät OYUS:n nettisivuilta.

OLL – valtakunnallista työtä korkeakoululiikunnan parissa

Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL on opiskelijoiden liikunnan valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Liikuntapolitiikan ja palvelutyön lisäksi se vastaa mm. Opiskelijoiden SM- eli OSM-kisojen organisoinnista.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta ei ole Opiskelijoiden liikuntaliiton jäsen, minkä vuoksi OLL:n jäsenedut eivät ole OYY:n jäsenten käytettävissä. Lisää tietoa opiskelijaliikunnasta löydät kuitenkin Opiskelijaliikunnan sivuilta.

OSUA – Oulun seudun urheiluakatemia

Huippu-urheilijan kannattaa tutustua Oulun seudun urheiluakatemian (OSUA) tarjoamiin mahdollisuuksiin ja apuun huippu-urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa. Oulun yliopisto on jäsenenä mukana OSUA:ssa ja yhteyshenkilönä yliopistolla toimii liikuntasuunnittelija Markku Saarela.

Oulu tarjoaa laajan liikuntavalikoiman ja laadukkaat liikuntapaikat

Opiskelukaupunki Oulu tarjoaa myös monenlaisia liikuntapalveluita asukkailleen liikuntapaikoista aina erilaisiin kursseihin. Osassa palveluista opiskelijat on myös oikeutettuja alennettuihin maksuihin. Palveluista ja liikuntamahdollisuuksista lisää kaupungin liikuntapalvelujen sivuilta. Sieltä löytyvät sekä aikataulu-, hinta- ja yhteystietoja että kätevä yhteenveto kaupungin julkisista ja yksityisistä liikuntapalveluista sekä urheilu- ja liikuntaseuroista.

Opiskelijan leivän leveys – erilaiset tukimuodot

Opiskelijan sosiaaliturva koostuu ensisijaisesti opintotuesta (opintoraha + opintolaina) ja yleisestä asumistuesta. Muista, että työn tekemisestä opiskeluaikana ei ole koskaan haittaa, kunhan muistat huomioida sen opintotuen ja yleisen asumistuen tulorajoissa. Perheelliset opiskelijat ovat oikeutettuja samoihin perhe-etuuksiin kuin muutkin sekä opintorahan huoltajakorotukseen. Toimeentulotuki on myös opiskelijan viimesijainen sosiaaliturvan muoto. Kela tukee perustutkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden ruokailua ateriatuella, minkä ansioista opiskelijalounaan hinta on sinulle edullinen.

Opintotuki

Tuoreimman tiedon opintotuesta ja siihen liittyvistä asioista saat Kelan nettisivuilta ja Facebookin Opintotuki-sivulta, yliopiston opintotuki-sivuilta tai ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta.

Opiskelijan ensisijainen toimeentulon lähde on opintotuki, jonka on tarkoitus mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Opintotukea maksaa Kansaneläkelaitos (Kela), mutta siitä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainasta. Lisäksi Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea. Ulkomailla opiskelevat hakevat edelleen opintotuen asumislisää opintotukihakemuksen yhteydessä. Huom! Kansainväliset opiskelijat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja opintotukeen.

Opintotuki on vastikkeellista, mikä tarkoittaa että sen saadakseen on opintojen edettävä Kelan asettamien opintopisterajoituksen mukaisesti. Opintotukea saavan korkeakouluopiskelijan on suoritettava vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämän lisäksi opiskelijan on suoritettava vähintään 20 opintopistettä koko lukuvuoden aikana, mikäli aikoo saada yhtään opintotukea koko lukuvuoden aikana. Opintotukeen liittyvät myös tulorajat, joita opintotuen nostaja ei saa ylittää. Pääsääntöisesti opintotukea ei makseta kesäkuukausilta (kesä-, heinä- ja elokuulta), mutta sitä voi hakea myös kesäopintoihin. Ajantasainen tieto kesäopintotuesta löytyy Kelan sivuilta.

Opintotukiaika

Opintotuki myönnetään erikseen alemman (kandidaatti) ja ylemmän (maisteri) tutkinnon suorittamiseen.

1. Jos olet aloittanut korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit saada tutkintoosi opintotukea korkeintaan 55 tukikuukautta, joista korkeintaan 37 kuukautta alemman ja 28 kuukautta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 70 tukikuukautta.

2. Jos olet aloittanut 1.8.2014–31.7.2017 ensimmäiset korkeakouluopintosi, voit saada tutkintoosi opintotukea korkeintaan 50 tukikuukautta, joista korkeintaan 32 kuukautta alemman ja 23 kuukautta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 64 tukikuukautta.

3. Jos aloitat ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen, voit saada tutkintoosi opintotukea korkeintaan 48 tukikuukautta, joista korkeintaan 30 kuukautta alemman ja korkeintaan 21 kuukautta ylemmän korkeakoulututukinnon suorittamiseen. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 54 tukikuukautta.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa ei suoriteta erikseen alempaa korkeakoulututkintoa, joten opintotuki voidaan myöntää kerralla koko enimmäistukiajalle.

1. Jos olet aloittanut opintosi ennen 1.8.2014, voit saada opintotukea hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon 60 kuukautta tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 64 kuukautta. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 70 tukikuukautta.

2. Jos olet aloittanut 1.8.2014–31.7.2017 ensimmäiset korkeakouluopintosi, voit saada opintotukea hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon 55 kuukautta tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 59 kuukautta. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 64 tukikuukautta.

3. Jos aloitat opintosi 1.8.2017 tai sen jälkeen, voit saada opintotukea hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon korkeintaan 53 kuukautta tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 57 kuukautta. Jos suoritat useita korkeakouluopintoja, on enimmäistukiaikasi 57 tukikuukautta.

Painavasta syystä, kuten sinun tai lähiomaisesi sairauden tai muun vaikean elämäntilanteen vuoksi, voit anoa lisätukea enintään yhdeksäksi kuukaudeksi koko opiskeluajalle.

Opintoraha

Opintotuen perusosa on nimeltään opintoraha. Opintorahan määrä korkeakouluopiskelijalle on 250,28 euroa kuukaudessa. Opintotuen saaminen edellyttää Kelan asettamien ehtojen täyttymistä eli opintojen etenemistä ja tulorajoissa pysymistä. Opintotuen ehtojen toteutuminen kannattaakin pitää mielessä aina opintotukea nostettaessa.
Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada opintorahan lisäksi opintorahan huoltajakorotuksen, joka on 75,00 euroa kuukaudessa. Huoltajakorotusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan Kela myöntää sen automaattisesti.

Opintolaina

Opintolaina on osa opintotukea. Opintolainan myöntää pankki ja sillä on valtion takaus, jota voi saada samalle ajalle kuin opintorahaa. Opintolainaa voi saada enimmillään 650 euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskeleville opintolainan määrä on 800 euroa kuukaudessa. Valtion lainatakaus tulee opiskelijalle automaattisesti opintotukipäätöksen mukana, eikä maksuhäiriö estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Opintolainan korot pääomitetaan niiden lukukausien aikana, jolloin saat opintotukea ja vielä yhtenä lukukautena viimeisen opintotukilukukauden jälkeen. Mikäli suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa ja olet nostanut riittävästi opintolainaa, voit saada verotuksessa joko opintolainahyvityksen tai –vähennyksen.

Asumislisä

Opintotuen asumislisää voivat saada vain ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat. Asumislisää voi saada enimmillään 210 euroa kuukaudessa asumismaasta riippuen. Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea.

Yleinen asumistuki

Yleistä asumistukea maksetaan pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Asumistuessa huomioitaviin enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta. Asumistuki on 80 % enintään enimmäisasumismenojen suuruisista hyväksyttävistä asumismenoista, jos tulot eivät vaikuta asumistukeen. Jos asut vuokralla Oulussa, asumismenoina huomioidaan yhden henkilön ruokakunnissa max. 390 e/kk, kahden henkilön ruokakunnissa max. 570 e/kk, kolmen henkilön ruokakunnissa max. 723 e/kk sekä neljän henkilön ruokakunnissa max. 856 e/kk (tai lisähenkilöt + 117 e/kk).

Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen etuus.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat:

  • samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset (avopuolisot, aviopuolisot ja parisuhteensa rekisteröineet, isovanhemmat, vanhemmat ja lapset sekä alaikäiset sisarukset) (huom. ei sisarukset)
  • muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset
  • yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet
  • erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Eri ruokakuntaan kuuluvat:

  • erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt, jos he eivät ole lähisukulaisia tai jos he eivät ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta
  • päävuokralainen ja alivuokralainen, jos he eivät ole lähisukulaisia.

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden bruttotulot.

  • ansiotulot: esim. palkka, luontaisedut, palkkaan maksettavat lisät (kuten asunto-, auto- ja ravintoetu sekä ylityökorvaukset), vuorotyölisät ja lomarahat
  • pääomatulot: esim. vuokratulot, erilaisten sijoitusten tuotot, osinkotulot sekä talletusten korot.

Jokaisen ruokakuntaan kuuluvan henkilön palkkatulosta, elinkeinotoiminnan tulosta tai maatalouden tulosta tehdään ansiotulovähennys 300 e/kk. Opintorahasta ja muista sosiaalietuuksista ei tehdä ansiotulovähennystä, koska ne eivät ole palkkatuloa.

Asumistuen määrää laskettaessa jokaisen henkilön tulot arvioidaan joko keskiarvotulona tai jatkuvina tuloina.

  • Jos henkilön tulot jatkuvat samanlaisina vähintään 3 kuukautta myöntö- tai tarkistamisajankohdasta, asumistuen määrä lasketaan näiden tulojen mukaan.
  • Jos henkilön tulot vaihtelevat eli eivät pysy samoina vähintään 3 kuukautta, arvioidaan keskiarvotulo. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki tulot, jotka henkilö saa seuraavan 12 kuukauden aikana.

Asumistukeen tehdään välitarkistus, jos ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 e/kk tai pienenevät vähintään 200 e/kk edellisen päätöksen tuloihin verrattuna sekä jos asumismenot kasvavat yli 50 e/kk.

Voit arvioida asumistuen määrän asumistukilaskurilla. Katso tulojen alarajataulukot (tulojen määrä, joka ei pienennä asumistukea) ja tulojen ylärajataulukot (tulot, joilla asumistukea ei voi saada). Muista, että opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa.

Lisätietoja yleisestä asumistuesta löytyy Kelan nettisivuilta.

Näin haet opintotukea ja yleistä asumistukea

1. Opintotuki ja yleinen asumistuki haetaan aina erikseen! Hae opintotukea heti, kun olet saanut tiedon, että sinut on hyväksytty oppilaitokseen. Yleistä asumistukea voit hakea, kun tiedät asumisolosuhteesi. Opintotuki kannattaa hakea ennen yleistä asumistukea, sillä opintoraha on yleisessä asumistuessa huomioitavaa tuloa.
2. Hae opintotukea ja yleistä asumistukea verkossa Kelan nettisivujen asiointipalveluissa www.kela.fi. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Vaihtoehtoisesti voit täyttää lomakkeen ja postittaa sen Kelan toimistoon.
3. Liitä hakemukseesi tarvittavat liitteet. Jos hakemukseesi tarvitaan liitteitä, saat asiointipalvelussa luettelon niistä.

Toimeentulotuki

Opiskelijan ensisijaiset tulonlähteet ovat aina opintotuki sekä työstä saatava palkka. Toimeentulotuki on tarveharkintainen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto, johon opiskelija on oikeutettu turvautumaan, mikäli mitkään muut keinot eivät takaa toimeentuloa. Perustoimeentulotuki haetaan Kelasta, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki kunnalta. Opiskelija voi olla oikeutettu saamaan toimeentulotukea esimerkiksi tilanteissa, joissa hänen opintotukensa on katkaistu tai se on loppunut. Kesällä opiskelija voi olla oikeutettu toimeentulotukeen, jos opiskelu ei kesällä ole mahdollista eikä hän ole löytänyt työpaikkaa. Toimeentulotuen saamiseen vaikuttaa hakijan elämäntilanne ja varallisuus.

Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä yksinasuvalla 491,21 euroa. Perusosan tulisi kattaa välttämättömät päivittäiset menot, kuten ruokakulut. Muiksi menoiksi huomioidaan vain välttämättömiin perusmenoihin kuuluvat menot kuten kohtuullinen vuokra, vesi- ja sähkölasku, julkisen terveydenhuollon menot ja reseptilääkekulut. YTHS-maksua ei valitettavasti huomioida toimeentulotuessa. Opintotukeen kuuluva opintolaina lasketaan opintotukeen ja valtion lainantakaukseen oikeutettujen opiskelijoiden kohdalla opiskelijan tuloksi riippumatta siitä, onko opiskelija nostanut lainan, jos siihen on ollut oikeutettu.

Toimeentulotuen hakemisesta ei ole ikinä haittaa, vaikka ei olisikaan varma, onko oikeutettu tukeen. Päätökset tehdään hakemuksessa olevien tietojen perusteella eli muista liittää mukaan kaikki olennaiset dokumentit, kuten tositteet terveydenhoitomenoista tai luottotietojen menetyksestä. Toimeentulotuesta ja sen saamisen ehdoista lisää Kelan nettisivuilta.

Ateriatuki

Kela tukee perustutkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden ruokailua ateriatuella. Ateriatuki lasketaan automaattisesti opiskelijaravintoloissa myytävien aterioiden hintaan eikä opiskelijan tarvitse sitä erikseen hakea, riittää kun ateriaa maksaessaan näyttää kassalla opiskelija-alennukseen oikeuttavaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia. Ateriatuettujen opiskelijalounaiden enimmäishinta on tällä hetkellä 2,60 euroa. Oulun yliopistokampuksilla opiskelijaravintolapalveluita tarjoaa oululaisten opiskelijoiden omistama Uniresta sekä Juvenes. Opiskelija on oikeutettu opiskelijahintaisiin aterioihin kaikissa Suomen opiskelijaravintolapaikoissa. Lisätietoja ateriatuesta Kelan nettisivuilta.

Opiskelijalla on elämäntilanteestaan riippuen mahdollisuus hankkia koti ja katto päänsä päälle monella tapaa. Oulun ehdottomiin valtteihin opiskelijakaupunkina kuuluvat kohtuullisen halvat asuntojen vuokrahinnat. Kotia etsiessäsi kannattaa pohtia mm. hintaa, asunnon sijaintia ja asuinympäristön viihtyisyyttä. Asuntoa kannattaa hakea heti, kun opiskelupaikka on varmistunut!

Asuntopalveluja tuottavat monet eri toimijat Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä Oulun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sivakkaan ja lukuisaan joukkoon yksityisiä toimijoita. Myös omistus- ja asumisoikeusasuminen voivat sopia juuri sinulle. Opiskelijan asumista tuetaan yleisellä asumistuella ja/tai ulkomailla vuokralla asuvia opintotuen asumislisällä. Kannattaa tarkistaa, oletko oikeutettu niihin.

Suurin opiskelija-asuntojen tarjoaja Oulun seudulla on Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, tuttavallisemmin PSOAS. Säätiöllä on tarjolla yli 5 500 asuntopaikkaa käsittäen yksiöitä, kimppakämppiä ja perheasuntoja eri puolella Oulua. Opiskelija-asuntoihin kuuluu usein yhteiskäytössä olevat sauna- ja pyykkitilat sekä monenlaisia harrastustiloja. Kannattaa myös tutustua naapureihin lähtemällä mukaan PSOAS:in asukastoimikuntien toimintaan. Suurin opiskelija-asuntoalue on yliopiston välittömässä läheisyydessä sijaitseva Linnanmaa, jossa on n. 1 500 asuntopaikkaa. Lisäksi opiskelija-asukkaita on paljon keskustan tuntumassa Välkkylässä ja Tuirassa, sekä Toppilassa ja Alppilassa. PSOAS:lla on myös asuntopörssi, jonka kautta voit ilmoittautua asunnon hakijaksi.

Vuokranantajia Oulun seudulla

Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS): ks. asuntopörssi
Oulun Sivakka Oy
OVV Asuntopalvelut: ks. hakuvahti
Oulun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry (OSNA)
Lumo ja VVO 
SATO 
M2-Kodit
Iskon mummola: huoneen vuokraus (1 päivä – kuukausivuokra)
Oulun Medikiinteistöt Oy (lähellä Kontinkankaan kampusta)

Vinkkejä asumiseen: www.asumisenabc.fi

Muuttoilmoitus

Muuttaessasi asunnosta toiseen muistathan tehdä muuttoilmoituksen! Muuttoilmoituksen voit tehdä kätevästi netissä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi

Korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijat ovat oikeutettuja Kelan ateriatuettuun opiskelijaruokaan. Opiskelijahintaisen aterian saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä. Oulussa edullista opiskelijaruokaa on tarjolla niin Linnanmaan kuin Kontinkankaan kampuksilla sekä keskustassa. Oulun yliopiston kampuksilla ravintolatoimintaa harjoittavat Uniresta sekä Juvenes.

Uniresta on oululaisten opiskelijoiden omistama yritys, joka jatkaa nykyisin Ylioppilasapu ry:n 50 vuotta vanhaa opiskelijaruokailuperinnettä. Unirestasta lisää ja esimerkiksi päivittäiset ruokalistat löytyvät osoitteesta www.uniresta.fi.

Unirestan ravintoloina toimivat:
– Linnanmaan kampuksella ravintola Kastari
– Kontinkankaan kampuksella ravintolat Medisiina sekä Castanea (huom. ei opiskelija-alennusta)
– Keskustan ravintoloina Vanilla Torikadulla sekä Preludi Oulun Musiikkikeskuksessa

Unirestalla on myös Health to Organic -kahviloita, tutummin H2O, jotka ovat erikoistuneet terveellisiin raaka-aineisiin, luomuruokaan ja lähituotteisiin. Saat opiskelijakortilla lounaastasi 10 % ja kahvista 20 % alennusta.

Linnanmaan muut ravintola- ja kahvilapalvelut tuottaa Juvenes-yhtiöt ravintoloinaan Mara, Foodoo, Napa, Foobar ja Kylymä sekä kahviloinaan Hub ja TellUs. Päivittäiset ruokalistat löydät täältä. Perusopiskelijalounaan hinta on 2,60 €.

Jos sinulla on antaa palautetta tai kehitysideoita opiskelijaravintoloista, voit olla yhteydessä OYY:n sosiaalipoliittiseen asiantuntijaan (sopoasiantuntija@oyy.fi).

Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada opintorahan lisäksi huoltajakorotuksen, joka on 75,00 euroa kuukaudessa. Huoltajakorotusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan Kela myöntää sen automaattisesti.

Opiskelevalla vanhemmalla on oikeus samoihin lapsiperheiden etuuksiin (mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat ja lapsilisät) kuin muillakin. Jos saat äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan kanssa samanaikaisesti myös opintorahaa, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Jos lakkautat opintotukesi, vanhempainpäivärahasi suuruus voi määräytyä työtulojesi mukaan. Kelan nettisivujen perhe-osio sekä Facebookin Kela-Kerttu -sivu kertovat lisää asiasta.

Äitiys- ja perheneuvolapalvelut eivät kuulu YTHS:n palveluiden piiriin vaan niitä tulee hakea kaupungin terveydenhuollon neuvolapalveluista. Neuvolapalveluiden pariin kannattaa hakeutua heti kun raskaus on todettu. Lisäksi perheenlisäykseen liittyvät muutokset ajankäytössä ja arjessa kannattaa huomioida hyvissä ajoin opintoja suunnitellessaan, ja tässä apua voi kysyä omalta opinto-ohjaajaltaan yliopistolla. Opintojen lisäksi perheenlisäys merkitsee melko varmasti myös vapaa-ajan uudenlaisia aikatauluja, joihin kannattaa varautua.

Lisätietoa ja jaettuja kokemuksia raskausajasta ja perheellisen elämästä löytyy esimerkiksi Väestöliiton Perheaikaa-sivuilta, jossa on myös kattava ja suosittu keskustelufoorumi aiheesta. Tutustu myös SYL:n, HYY:n ja Väestöliiton yhdessä koostamaan perheellisten opiskelijoiden oppaaseen, jonka löydät täältä.

OYY:n perheelliset opiskelijat” -Facebook-ryhmän kautta löydät muita perheellisiä opiskelijoita, joiden kanssa voit jakaa vinkkejä ja kokemuksia opiskeluiden ja perheen yhteensovittamisesta.

Lue lisää OYY:n sopoasiantuntijan tekemästä Perheelliset opiskelijat -selvityksestä.

Päivähoito ja arki

Vanhemmat saavat valita haluavatko hoitaa lasta kotona vai käyttää päivähoidon palveluita. Päivähoitopalveluita löytyy niin kunnallisia kuin yksityisiäkin. Alle kouluikäinen lapsi on oikeutettu kunnalliseen päivähoitoon. Kunnallisen päivähoidon maksujen suuruus riippuu perheen tuloista. Kunnallisista päivähoitopalveluista löydät tietoa täältä.

Jos alle kouluikäinen lapsi menee yksityiseen hoitopaikkaan, voi Kelalta hakea yksityisen hoidon tukea. Alle 3-vuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta saa taas kotihoidontukea vanhempainrahakauden päätyttyä. Lasta voi kotona hoitaa kotihoidon tuella jompikumpi vanhemmista, sukulainen tai yksityisen päivähoidon tuottaja. Oulun kaupunki maksaa kotihoidon tuen lisänä ns. Oulu-lisää, joka tulee kotihoidontuen lisäksi automaattisesti.

Oulussa toimii useita lapsi- ja perhetyötä tekeviä yhdistyksiä. Löydät enemmän tietoa niistä heidän omilta nettisivuiltaan:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL
Oulun Pelastakaa lapset ry.
Oulun seudun yhden vanhemman perheet ry

Myös opiskelijalla on lupa sairastua ja sairastaa. Mikäli opiskelijan sairastuminen on niin vakavaa ja pitkäaikaista että hänen on jäätävä yli kuukauden pituiselle sairauslomalle opinnoista, on hän oikeutettu hakemaan sairauspäivärahaa. Opintotukikuukausia ei pitempiaikaiseen sairastamiseen kannata kuluttaa!

Sairauspäiväraha

Mikäli opiskelijana sairastut pidemmäksi aikaa (eli vähintään 1–2 kuukaudeksi), kannattaa sinun katkaista opintotukesi ja hakea sen sijaan sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauspäivärahaa ja opintotukea ei siis voi saada yhtä aikaa, eikä opintotukikuukausia kannatakaan tuhlata sairasteluun. Huomioi, että sinun tulee olla kykenemätön opiskelemaan, jotta voit saada sairauspäivärahaa eli normaalista flunssasta tms. sairauspäivärahaa ei vielä myönnetä. Työkyvyttömyytesi selviää lääkärintodistuksesta (esim. YTHS:ltä), jonka liität hakemukseesi. Kelan toimistossa voidaan myöntää päiväraha suppean eli A-todistuksen perusteella yleensä enintään 60 päiväksi.

Sairauspäivärahassa on yleensä 10 päivän omavastuujakso, jonka jälkeen Kela alkaa maksaa sairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha riippuu verotetun vuosityötulon tai etuuden (esim. opintoraha) suuruudesta. Tämän tiedon Kela saa suoraan verottajalta. Sairauspäivärahalla olet oikeutettu myös Kelan yleiseen asumistukeen. Voit hakea sairauspäivärahaa myös kesällä.

Opintojen edistymisen seurannan yhteydessä saatat joutua tekemään selvityksen hitaasta opinnoissa etenemisestäsi. Sairastuminen ei kuitenkaan vaikeuta opintotuen saamista jatkossa, kunhan todistat sairautesi todistuksella. Yleisenä neuvona sairauden kohtaamisen kohdalla voidaankin pitää sitä, että kannattaa ottaa heti yhteyttä YTHS:öön tai kunnalliseen terveydenhoitoon ja säilyttää kaikki todistukset sairaudesta, sillä Kela voi olla niistä myöhemmin kiinnostunut.

Opiskelijoilla on oikeus vähäiseen opiskeluun sairauslomalla eli silloin, kun opiskelijalle maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa. Vähäiseksi opiskeluksi katsotaan enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta. Sairauspäivärahalla voit siis opiskella yhteensä 2–3 opintopistettä kuukaudessa ja 24 opintopistettä lukuvuodessa. Vähäinenkin opiskelu sairauden aikana edistää kuntoutumista ja helpottaa opiskeluiden mukana pysymisessä!

Sairauspäivärahalla on tarkoitus korvata hakijan ansionmenetystä alle vuoden kestävän sairauden aikana. Jos hänen sairautensa jatkuu yli vuoden, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Sairauden kohdatessasi apua saat YTHS:ltä tai kunnallisesta terveydenhoidosta.

Kuntoutus- ja vammaistuet

Kela tarjoaa ammatillisia kuntoutuspalveluja nuoren työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tai työkyvyttömyyden estämiseksi. Palveluja ovat esim. työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus ja ammatilliset kuntoutuskurssit. Kun sairaus tai vamma haittaa selviytymistä opinnoista, opiskelun helpottamiseksi voidaan myöntää apuvälineitä (esim. lukutelevisio, piste- ja isonäyttöjä sekä atk-laitteistoja). Kela korvaa myös kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tavoitteena on tukea ja parantaa nuoren työ- ja opiskelukykyä. Kuntoutuksella turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen. Lisätietoja löydät täältä!

Vammaisetuudet ja -palvelut tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Aikuisen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Lisätietoja löydät täältä!

Kela antaa myös Kela-neuvontaa asiakkaille, jotka vaativat erityistä tukea esim. sairauden tai vamman vuoksi.

Työttömyysturva

Työnhakuajalta toimeentulosi turvaa työttömyysturva, minkä lisäksi työttömyyskassan jäsenenä ja sen työssäoloehdot täyttäneenä saat myös ansiosidonnaista päivärahaa omasta työttömyyskassastasi. Työttömyysetuutta maksetaan viideltä päivältä viikossa ja sitä voidaan maksaa aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien.

Ansiopäiväraha

  • muodostuu perusosasta ja palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta
  • edellytyksenä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon täyttäminen ja työttömyyskassan riittävän pitkä jäsenyys
  • etuuden myöntää ja maksaa hakijan työttömyyskassa

Peruspäiväraha

  • työttömälle, joka on täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, mutta ei ole minkään työttömyyskassan jäsen tai ei ole jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehtoa
  • etuuden myöntää ja maksaa Kela

Työmarkkinatuki

  • työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa sekä niille, joiden oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt päivärahan enimmäismaksuajan tultua täyteen
  • tarveharkintaista, joten tulot alentavat tuen määrää
  • etuuden myöntää ja maksaa Kela

Saadakseen työttömyysturvaa työttömän henkilön on haettava aktiivisesti työtä ja koulutusta. Lisäksi hänen on tarvittaessa hakeuduttava ja osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Lisätietoja löydät myös TE-palveluiden ’Työnhakija ja työttömyysturva’ –esitteestä.

Opiskelu työttömyysetuudella

Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Opinnot katsotaan päätoimisiksi,
a) jos opinnot johtavat tutkintoon,
b) jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 5 op opiskelukuukautta kohti,
c) jos opetusohjelman mukainen opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia.

Edellä mainitun kaltaiset opinnot eivät ole esteenä työttömyysetuuden saamiselle, jos työnhakija voi osoittaa riittävällä vakiintuneella työssäololla, etteivät opinnot estä kokoaikatyön vastaanottamista. TE-toimisto tutkii, pidetäänkö henkilöä päätoimisena opiskelijana. Lisätietoja löydät täältä.

Opintojesi oltua keskeytyksissä yli vuoden ajan ja jäätyäsi työttömäksi työnhakijaksi, kannattaa keskustella työ- ja elinkeinotoimiston kanssa mahdollisuuksistasi saada työttömyysetuutta opintojesi loppuunsaattamiseen. Työttömyysetuudella voidaan tukea 25 vuotta täyttäneen työnhakijan omaehtoista opiskelua korkeintaan 24 kuukauden ajan. Tukemisen edellytyksenä on muun muassa, että opiskelun tukeminen parantaisi olennaisesti työnhakijan edellytyksiä saada työtä, opinnot ovat päätoimisia sekä opiskelun tukemisesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Omaehtoisen opiskelun tukemista koskevat päätökset tehdään keskitetysti ja ne ovat aina tarkoituksenmukaista harkintaa. Lisätietoja löydät täältä.

Kannattaa huomata, ettei työttömyysetuutta voi saada kesäloman ajaksi, mutta voit silti hakea kesätöitä TE-palvelujen kautta sekä osallistua heidän luennoilleen. Opintoja ei ole pakko keskeyttää töissäolon takia, mutta työttömyysetuutta ei pääsääntöisesti voi saada ollessasi läsnäoleva opiskelija. Lisätietoja löydät Pohjois-Pohjanmaan te-toimiston sivuilta.

Mikäli sinulla ei ole valmistuessasi vielä työpaikkaa kannattaa hyvissä ajoin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinopalveluihin ja käynnistää työnhaku verkosssa sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, jolloin ei tarvita henkilökohtaista asiointia. Tarkista ensimmäiseksi, että yhteystietosi ovat ajantasalla, jotta asiasi selvittäminen ei turhaan viivästy. Lisätietoja asioimisesta te-toimistossa löydät täältä ja täältä.

Huom. Oulun kaupunki voi myöntää oululaiselle yritykselle työllistämisestäsi työllistämisbonuksen, jos olet alle 30-vuotias työllisyyspalvelujen asiakas, joka ei ole ollut työssä tuen hakemista edeltäneen kolmen kuukauden aikana.

Työnhakuajalta toimeentulosi turvaa työttömyysturva, minkä lisäksi työttömyyskassan jäsenenä ja sen työssäoloehdot täyttäneenä saat myös ansiosidonnaista päivärahaa.

Yliopiston uraohjauksen osaava henkilökunta auttaa esim. urasuunnittelussa ja työnhaussa. Ohjausta kannattaa hyödyntää jo ennen valmistumista, jotta siirtyminen yliopistosta työelämään on mahdollisimman sujuva. Lisätietoja täältä.

Jos akateemisella opintopolulla jatkaminen kiinnostaa perustutkinnon jälkeen kannattaa harkita jatkotutkinto-oikeuden hakemista. Tutkijanuralle aikovien kannattaa perehtyä jatko-opiskelijaksi ottamisen kriteereihin jo perustutkintoa suorittaessa sekä ottaa selvää oppiaineensa tutkimuksen painopisteistä ja tutkimusryhmistä. Osassa oppiaineista on mahdollista päästä mukaan tutkimustyöhön jo perustutkinto-opiskelijana, joten kannattaa olla aktiivinen ja kysyä professoreilta, miten tutkijanuraa voisi edesauttaa. Lisätietoja Oulun yliopiston tutkijakoulusta löydät täältä.

Osassa tiedekunnista on mahdollista suorittaa tutkintoa täydentäviä opintoja maksutta valmistumisen jälkeen. Käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain, joten kysy asiasta tiedekuntasi koulutuspäälliköltä. Tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää esim. tukemaan valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Täydentäviä opintoja ja opintokokonaisuuksia voi suorittaa myös yliopiston Täydentävien opintojen keskuksessa (TOPIK). Osa kursseista on maksuttomia, osassa voi olla kurssimaksuja, jotka vaihtelevat valtavasti paketin laajuudesta riippuen. Lue lisää täältä.

Oulun yliopisto tarjoaa yliopiston alumneille oman verkostonsa. Lähde vaikka mentoriksi ja ala inspiraation lähteeksi tulevaisuuden yliopisto-opiskelijoille! Alumniverkostoon voi liittyä jo kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen täältä.

OYY edistää tasa-arvoista ja reilua opiskeluympäristöä Oulun yliopistolla. Tasa-arvoa toteutetaan toiminnassamme läpileikkaavana ominaisuutena ja luonnollisena tapana toimia.

Tasa-arvoisessa yhteisössä ikä, elämäntilanne, sukupuoli, seksuaalisen suuntautuminen, elämänkatsomus, vakaumus, mielipide, etninen tausta, kansallisuus, kieli, uskonto, vammaisuus, terveydentila, sosioekonominen tausta tai vastaava ei saa aiheuttaa syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua. Yhdenvertaisuustyöhön liittyy lisäksi esteettömyysnäkökulma, johon kuuluvat esimerkiksi opiskelun erityisjärjestelyt ja opiskeluympäristön esteettömyys.

Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa toimiviin opiskelijaedustajiin sekä OYY:n sosiaalipoliittiseen asiantuntijaan voit olla yhteydessä, jos koet epätasa-arvoista kohtelua tai sinua mietityttää jokin tasa-arvoon ja sen toteutumiseen liittyvä asia. Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijajäsenten yhteystiedot löydät halloped.fi:stä.

Lisäksi eri tiedekunnista on koostettu kolme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmää, joihin kuuluvat myös opiskelijajäsenet. Tiedekuntien ryhmien työskentelystä kiinnostuneen kannattaa olla yhteydessä tiedekuntansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmän puheenjohtajaan. Ryhmien opiskelijajäsenten yhteystiedot löytyvät halloped.fi:stä.

Lisätietoa tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöstä Oulun yliopistossa löytyy Notiosta sekä esteeettömän opiskelun nettisivuilta.

OYY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2016–2018 sekä OYY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaan järjestöille löydät asiakirjoistamme.

Skip to content