Mitä yhdistyksen perustaminen vaatii?
Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme yli 15-vuotiasta henkilöä, jotka ovat valmiita rekisteröimään yhdistyksen. Yhdistyksen perustamiseksi laaditaan perustusasiakirja, johon liitetään yhdistyksen säännöt. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyy lyhyt ohje yhdistyksen perustamiseen, josta myös löytyy muun muassa esimerkki perustusasiakirjan laatimiseen.
Säännöt
Yhdistyksen säännöissä on mainittava tietyt yhdistyslaissa määrätyt asiat. Yhdistystä perustaessa onkin hyvä lukea yhdistyslaki ainakin kertaalleen läpi, sillä laissa määrätään monesta yhdistyksen toimintaan vaikuttavasta asiasta. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyvät myös esimerkkisäännöt erimuotoisille yhdistyksille, joista voi helposti muokata omaan käyttötarkoitukseen sopivat. Sääntöjen laatimisen aikana kannattaa jo miettiä yhdistyksen toimintaa tulevaisuudessa. Millaista toimintaa on tarkoitus järjestää? Miten varmistetaan, että jäsendemokratia toimii myös sen jälkeen, kun perustajat eivät ole enää toiminnassa?
Toiminnan käynnistäminen
Yhdistyksen sääntöjen laatimisen ja perustamisen jälkeen on aika miettiä yhdistyksen toiminnan käynnistämistä. Moni yhdistys luo vuosittain toimintaansa varten budjetin ja toimintasuunnitelman. Niissä kuvataan, millaista toimintaa yhdistyksessä on tarkoitus järjestää ja miten yhdistyksen rahoja käytetään toimintavuoden aikana. Budjettia ja toimintasuunnitelmaa luodessa on hyvä kiinnittää huomiota suunnitelmien realistisuuteen. Esimerkiksi käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden lukumäärä vaikuttavat paljon siihen, millaista toimintaa voidaan järjestää. Nämä toimintaa ohjaavat dokumentit helpottavat yhdistyksen toimintaa. Niitä lukemalla on helppo pitää huoli, että yhdistyksessä tehdään juuri niitä asioita, mitä on tarkoitettu. Budjettia ja toimintasuunnitelmaa kannattaa seurata jatkuvasti yhdessä hallituksen kanssa, jotta yhdistyksen talous ja toiminta pysyvät tasapainossa.
Yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden aikana kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jäsen- ja varainhankintaan sekä toiminnan vakiinnuttamiseen. Yhdistyksen viestintäkanavat kannattaa vakiinnuttaa heti alussa ja valita kanavat tarkoituksenmukaisesti. Viestintää yhdistyksestä kannattaa kohdentaa niille ihmisille, jotka voisivat olla kiinnostuneita yhdistyksestä ja sen tarkoituksesta sekä toiminnasta.
Yhdistyksen toimintaan parhaiten saa kerättyä varoja järjestämällä hiukan voitokkaita tapahtumia sekä keräämällä jäsenistöltä kohtuullista jäsenmaksua. Vaikka yliopistolla toimivat yhdistykset ovat yleensä yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia, ei se kuitenkaan tarkoita, ettei yhdistys saisi tuottaa ylijäämää. On itse asiassa hyvä, että yhdistyksellä on ylimääräistä rahaa, jolla voi kattaa yllättäviä menoja.
Mistä apua?
Ylioppilaskunnan yhteisöasiantuntija auttaa yhdistyksen perustamiseen liittyvissä ongelmakohdissa (yhteiso@oyy.fi).