Palkaton työharjoittelu - kyllähän sen pitäisi olla jo laitonta?
Moni opiskelija yrittää päästä kiinni työelämään harjoittelun kautta, mutta pitääkö siitä vielä maksaa? Ei, jos EU kieltää palkattomat työharjoittelut lopullisesti. EU-vaalit käydään 9.6. – käytä ääntäsi!
Monille opiskelijoille työharjoittelu on välttämätön osa omaa tutkintoa. Se on myös korvaamaton tapa oppia tärkeitä työelämätaitoja omalta alalta, joiden avulla siirtyminen opiskelusta työntekoon sujuu mutkattomammin. Alasta riippuen iso osa opiskelijoista saa harjoittelustaan jo nyt palkkaa. Osalle palkan mahdollistaa yliopiston työnantajalle maksama harjoittelutuki. Ilman palkkaa varsinkin opiskelijat, jotka elättävät itsensä opintojen ohella töitä tekemällä, ovat vaikeassa asemassa. Harjoittelut ovat pääsääntöisesti kokopäiväisiä töitä, jolloin toimeentuloa tukevan osa-aikatyön tekeminen samaan aikaan voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Opiskelijalle tulee eteen valinnan paikka: rahoittaako hän palkattoman harjoittelun opintolainalla vai jättääkö harjoittelun tekemättä kokonaan? Jos harjoittelu on pakollinen, ei edes ole mahdollisuutta valita.
Tuleeko opiskelijan todella maksaa siitä, että hän pääsee tekemään töitä?
Euroopan nuorisofoorumin vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan palkaton harjoittelu voi kustantaa nuorelle jopa 1000€ kuukaudessa. Tuleeko opiskelijan todella maksaa siitä, että hän pääsee tekemään töitä? Palkattomat työharjoittelut ovat kaikista yleisimpiä matalapalkkaisilla aloilla, mikä eriarvoistaa opiskelijoita jo ennen kun he pääsevät kunnolla mukaan työelämään.
Opiskelijat eivät ole ainoita, jotka kärsivät palkattoman harjoittelun väärinkäytöstä. Varsinkin monet ulkomaalaistaustaiset henkilöt suostuvat tekemään palkattomia harjoittelujaksoja sillä oletuksella, että loppujen lopuksi harjoittelu poikii heille työpaikan. Näin ei kuitenkaan aina käy, vaan työnantaja saattaakin vain “palkata” uuden harjoittelijan. Palkaton harjoittelu on laillista vain siinä tapauksessa, että se järjestetään virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta, ja se on samalla opetuksellista. Palkattomien harjoitteluiden kokonaisvaltainen kieltäminen ei jättäisi tulkinnanvaraa siihen, mikä lasketaan opetukselliseksi työksi.
Opiskelijat eivät lähde työharjoitteluun fuksiviikoltaan vaan ovat opiskelleet jo ison määrän tietotaitoa ja osaamista jota työpaikoilla tarvitaan. Se, että opiskelija harjoittelee vielä monia muita taitoja, ei tarkoita sitä, että heidän tekemällään työllä ei olisi arvoa tai siitä ei tarvitsisi maksaa sopivaa palkkaa. Palkattomien työharjoitteluiden kieltäminen on ollut EU:ssa esillä jo viime vuonna, ja se on yksi Suomen ylioppilaskuntien liiton EU-vaaliohjelman tärkeimmistä tavoitteista. Palkattomien työharjoitteluiden kieltäminen koko unionin alueella tekisi työharjoittelun suorittamisesta tasavertaista kaikille niin Suomessa kuin myös ulkomailla. Mahdollisuus palkattuun työharjoitteluun missä tahansa EU:n alueella laskisi kynnystä lähteä ulkomaille ja hankkia kansainvälistä kokemusta.
Moni opiskelija ei ehkä tiedä, että EU-tasolla tehtävillä päätöksillä voidaan myös parantaa opiskelijoiden asemaa.
Palkattomien työharjoitteluiden kieltäminen ei ole ollut Suomen poliittisessa keskustelussa esillä, ja kehysriihen myötä opiskelijoiden taloudellinen kurittaminen jatkuu entisestään. EU:n tekemät päätökset on kuitenkin pakko ottaa täälläkin huomioon. Moni opiskelija ei ehkä tiedä, että EU-tasolla tehtävillä päätöksillä voidaan myös parantaa opiskelijoiden asemaa. Euroopan komissio on suositellut luopumista palkattomista harjoitteluista mutta se ei riitä – nyt on aika vaatia parempaa ja äänestää!
Lisää tietoa EU-vaaleista Euroopan parlamentin ylläpitämällä vaalisivulla suomeksi.
Blogin kirjoittaja on OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Eveliina Tiusanen, joka vastaa hallituksessa kansainvälisistä asioista