Opiskelijoiden heikko toimeentulo on unelmien tavoittelun este

9.10. [in English below]

Lähes neljäsosa opiskelijoista on joutunut pelkäämään, että ruoka loppuu. Tämä luku on hälyttävän suuri. Miten opiskelijat voivat keskittyä pääasialliseen työhönsä eli opiskeluun, jos aikaa ja henkisiä resursseja menee jatkuvasti omasta toimeentulosta huolehtimiseen ja ihan vain siihen, että saa riittävästi syödäkseen? Entä kuinka opiskelijat voivat panostaa hyvinvointiinsa, jos rahat eivät riitä välttämättä edes lääkkeisiin? Opiskelijoiden hyvinvointia kartoitettiin jälleen THL:n tuottamalla KOTT-tutkimuksella, jossa yksi hyvinvoinnin mittareista on toimeentulo ja velkaantuminen.

”Kaikilla toimeentulon mittareilla muutos huonompaan on huomattava – noin 5–7 prosenttiyksikköä. Nämä luvut ovat kylmäävää luettavaa.”

Meillä opiskelijoilla menee nyt heikommin kuin edellisen KOTT-tutkimuksen aikaan. Kaikilla toimeentulon mittareilla muutos huonompaan on huomattava – noin 5–7 prosenttiyksikköä. Nämä luvut ovat kylmäävää luettavaa. Pitää muistaa, että vuonna 2021 elettiin vielä korona-aikaa, joten opiskelijoiden pahoinvointia seliteltiin maailmanlaajuisella pandemialla. Nyt koronasta on jo useampi vuosi, mutta opiskelijoilla menee entistä huonommin. Esimerkiksi yhä useammat opiskelijat ovat joutuneet tinkimään lääkkeiden ostamisesta.

Noin viidesosa opiskelijoista kokee toimeentulonsa niukaksi tai epävarmaksi. Opiskelijoille usein kerrotaan, että tämä köyhyyden tila on vain hetkellinen väli heidän elämässään – hinta, joka opiskelijan on maksettava korkeakoulutuksesta. Nykyisellään tämä köyhyys ja epävarma toimeentulo ajaa yli puolet opiskelijoista tekemään töitä opintojen ohessa, mikä taas hidastaa valmistumista. Suuri osa heistä käy töissä, jotta heillä olisi varaa opiskella. He myös kokevat, että työt hidastavat opintojen edistymistä. Työtä on tarjolla aiempaa vähemmän. Esimerkiksi Yle uutisoi viime keväänä, että työpaikkoja oli tarjolla jopa 47 % vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden on vaikeampi täydentää toimeentuloaan muuten kuin nostamalla opintolainaa.

Vuoden 2024 KOTT-tutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa myös opiskelijoiden velkaantumista. Opintolainaa nostetaan ensisijaisesti arkielämän välttämättömiin menoihin. Kaikista lainaa nostaneista vastaajista noin 15 % uskoo selviävänsä lainan takaisin maksamisesta melko tai erittäin huonosti. Tämä näkyy myös siinä, että Kela maksoi vuonna 2022 korkoavustuksia yli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Koska opintolainan tämän hetkinen korkotaso heittelee, opiskelijan on vaikea arvioida takaisin maksettavan lainan määrää. Tähän epävarmuuteen ratkaisu olisi korkokaton asettaminen opintolainalle.

Laina ei voi olla opiskelijan ensisijainen sosiaaliturva. Velkaantuminen jo opintojen aikana hidastaa uuden elämänvaiheen aloittamista opintojen jälkeen. Siitä huolimatta päättäjien vastaus opiskelijoiden taloudelliseen ahdinkoon oli nostaa opintolainan valtiontakauksen määrää. Vuoden aikana täysi-ikäinen opiskelija voi nyt nostaa lainaa lähes 8000 euroa. Tämän hetkisessä taloustilanteessa työllistyminen valmistumisen jälkeen on entistä haastavampaa. 

”Kun elämän peruspilarit huojuvat, on hankala tavoitella unelmia, jotka olivat meitä edeltäneille sukupolville itsestäänselvyyksiä.”

Kun elämän peruspilarit huojuvat, on hankala tavoitella unelmia, jotka olivat meitä edeltäneille sukupolville itsestäänselvyyksiä – esimerkiksi asunnon ostaminen tai perheen perustaminen. Opiskelijoillakin on oikeus unelmoida ja näiden unelmien pitäisi olla saavutettavia. Paljoa siihen ei tarvittaisi – vain rahaa ruokaan ja toivoa tulevaisuuteen. 

 

Lisätietoja

Aino Uitamo
aino.uitamo@oyy.fi

Taru Kyllönen
taru.kyllonen@oamk.fi

 

Lähteet:

 

Yle. Nettiartikkeli. ”On aika raskasta, kun ei pääse edes haastatteluihin” – opiskelijat kertovat, millaista on hakea kesätöitä juuri nyt. Julkaistu 11.4.2024. Katsottu 2.10.2024. https://yle.fi/a/74-20082797

 

KOTT-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katsottu 3.10.2024.

https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia 

 

Tilasto opintotuesta. Kelan tietotarjotin. Katsottu 3.10.2024

https://tietotarjotin.fi/tilasto/2872983/tilasto-opintotuesta  

 

 

Students’ poor financial situation is an obstacle to pursuing their dreams

 

Nearly a quarter of students have had to worry about whether they’re going to run out of food. This number is alarmingly high. How can we expect students to focus on their primary task – studying –  when time and mental resources are constantly spent worrying about their livelihood and whether they have enough to eat? And how can students invest in their own wellbeing if they can’t even afford essential medication? Student wellbeing was once again surveyed in the Finnish Student Health and Wellbeing Survey (KOTT) study produced by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), where one of the indicators of wellbeing was livelihood and indebtedness. 

Us students are doing worse now than we were at the time of the previous KOTT study. Across all livelihood indicators, the change for the worse is significant – around 5-7 percentage points. These numbers make a chilling read. We have to keep in mind that in 2021 we were still in the midst of the COVID-19 pandemic, so the distress of students was often explained with the global pandemic. Now, it’s been several years since COVID, yet students are doing even worse. For example, an increasing number of students have had to cut back from buying essential medication.

Around a fifth of students consider their livelihood to be insufficient or uncertain. Students are often told that this state of poverty is just a temporary phase in their lives – a price they must pay for higher education. Nowadays, poverty and financial uncertainty drive more than a half of students to work alongside their studies, which in turn slows down the pace of their studies. A large portion of students who work, do it to afford their education. There are less jobs available. For example, Yle reported last spring that there were 47% less job opportunities available than in 2023. This means that students find it harder to supplement their income in any other way than taking out student loans.

In the 2024 KOTT study, student indebtedness was measured for the first time. Student loans are primarily taken out to cover the essentials of costs of everyday life. Of all respondents who had taken out loans, around 15% believe that they will manage the loan repayment poorly or very poorly. This was also reflected in the fact that in 2022, the Social Insurance Institution of Finland (Kela) paid 50% more in interest subsidies than in the previous year. Since the current interest rate is constantly fluctuating, it is difficult for students to estimate the total amount they will have to repay. A solution to this uncertainty would be to set an interest rate cap on student loans.

A loan cannot be a student’s primary form of social security. Becoming indebted during studies slows down the start of a new phase in life after graduation. Despite that, politicians’ response to students’ financial distress was to increase the amount of the government’s student loan guarantee: now, over the course of a year, adult students can get as much as 8000€ in loans over the course of a year. In the current economic climate, finding employment after graduation is more challenging than ever.

When the foundations are unstable, it is a challenge to pursue dreams that were taken for granted by older generations – such as buying a house or starting a family. Students also have the right to dream, and these dreams should be attainable. It wouldn’t take much – just enough money for food and hope for the future.

 

Additional information

Aino Uitamo
aino.uitamo@oyy.fi

Taru Kyllönen
taru.kyllonen@oamk.fi


Puheeni OYY:n edustajistolle 24.9.

 

Olen Aino Uitamo. Jos täällä on vielä henkilöitä, jotka eivät tunne minua, olen neljännen vuoden suomen kielen opiskelija. Olen tämän vuoden toiminut OYY:n hallituksessa. Siellä vastuullani ovat sosiaalipoliittiset asiat – hyvinvointi ja yhdenvertaisuus. Lisäksi minun vastuullani ovat kestävän kehityksen aiheet. Näiden aiheiden lisäksi olen aktiivisesti lähtenyt mukaan kaikenlaiseen vaikuttamistyöhön, mitä ylioppilaskunnassa voi tehdä – olen tehnyt muun muassa koulutuspoliittisia aluevaltauksia esimerkiksi osallistumalla Linguan palautetapahtumaan.

”Valtakunnallisessa opiskelijavaikuttamisessa vaaditaan tyyntä otetta ja periksiantamatonta asennetta, jota minulta löytyy.”

SYLssa minua kiinnostaa päästä käyttämään vahvuuksiani opiskelijaliikkeen hyväksi ja olemaan osana tekemässä vaikuttamistyötä opiskelijan paremman elämän puolesta. Valtakunnallisessa opiskelijavaikuttamisessa vaaditaan tyyntä otetta ja periksiantamatonta asennetta, jota minulta löytyy. 

Tulevana vuonna opiskelijoiden toimeentulo tulee olemaan tapetilla, kun asumisen tukeen tulee muutoksia ja käynnissä on myös opintotuen kokonaisuudistus. Toimeentulon muuttuessa epävarmemmaksi on erityisen tärkeää, että opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut toimivat. 

YTHS:llä on työn alla uusi strategia ja myös YTHS:n rahoitus tulee olemaan keskustelussa tulevina vuosina, jolloin tarvitaan aktiivista opiskelijavaikuttamista myös siihen, että taataan riittävä rahoitus opiskelijoiden terveyspalveluiden ylläpitämiseen. 

Meillä on tulevana vuonna paljon vaikuttamistyötä tehtävänä, jotta opiskelijoiden asiat pysyvät pinnalla mediassa ja poliittisessa keskustelussa. Työ opiskelijoiden etujen hyväksi ei ole loppumassa lähiaikoina. Siksi haluankin olla mukana tekemässä tätä vaikuttamistyötä, että tulevilla opiskelijasukupolvilla olisi asiat paremmin. Pyydänkin siis luottamustanne hakea Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2025.