Hintalappu ei ratkaise osaajapulaa

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on maksuttomuus ja yhdenvertaisuus. Viime aikoina on ollut esillä avoimen yliopiston tutkinnonanto-oikeus. Avoimen yliopiston kautta tapahtuva opiskelu on tärkeä väylä niille, jotka haluavat täydentää osaamistaan. Kuitenkin, jos avoin yliopisto alkaa tarjota kokonaisia tutkintoja ilman erillistä opiskelijavalintaa, se herättää kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja opiskelijavalintojen oikeudenmukaisuudesta. Jos tutkinnon voi suorittaa avoimen kautta ilman samoja kriteerejä kuin perinteisessä haussa, vaarana on, että tutkintojen arvostus ja laatu heikkenevät.

Joskus opiskelijalle voi käydä niin, että ensimmäinen opiskeluala ei ollutkaan mieluinen, tai myöhemmin työelämässä huomaakin haluavansa vaihtaa alaa. Alanvaihto ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan halusta kehittää osaamistaan ja löytää uusi suunta työelämässä. Kenenkään ei tulisi joutua maksamaan siitä, että haluaa muuttaa suuntaansa tai kasvattaa osaamistaan. Koulutuksen maksuttomuus vahvistaa Suomen osaamispohjaa ja työllisyyttä, kun ihmiset voivat hakeutua aloille, joilla he aidosti viihtyvät ja voivat menestyä.

Ensikertalaisuutta painotetaan yhä enemmän ja sitä on tarkoitus kasvattaa. Tämä tekee jo nyt alanvaihdosta ja uudelleen kouluttautumisesta haastavaa. Jos tähän vielä lisätään lukukausimaksut, se sulkee korkeakoulun ovet monelta. Tällainen järjestelmä ei kannusta oppimiseen, vaan rankaisee niitä, jotka haluavat vaihtaa alaa tai kehittää osaamistaan.

Suomessa on jo tällä hetkellä ryhmä, joka joutuu maksamaan lukukausimaksuja. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tutkinnot maksavat, ja täyskatteellistumisen myötä hintalappu nousee entisestään. Lukukausimaksut ovat jo rajanneet tänne tulevien opiskelijoiden sosioekonomisia ja maantieteellisiä taustoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla lahjakkailla nuorilla ei ole mahdollista tulla opiskelemaan Suomeen, vaikka motivaatiota löytyisi. Tämä saattaa heikentää suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa, jos Suomi profiloituu vain varakkaiden kohdemaana.

Osaajapulan kasvaessa meillä ei tule olemaan varaa sulkea ketään koulutuksen ulkopuolelle. Sekä suomalaisia että kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Maksuttomuus on paitsi yhdenvertaisuuskysymys, mutta myös investointi Suomen kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen. Kun ihmisille annetaan mahdollisuus oppia, kehittää osaamistaan ja vaihtaa alaa, siitä hyötyy koko yhteiskunnalle.

Lisätietoa:

Vilma Sippola

Hallituksen puheenjohtaja