Maksuton koulutus on arvovalinta

Eduskuntavaalien lähestyessä myös eri edunvalvontajärjestöt osallistuvat keskusteluun siitä, millaisia suuntia valtion tulisi ottaa tulevan hallituskauden aikana. Koulutuspolitiikan osalta Sivistystyönantajat ry (Sivista) aloitti keskustelun toissa viikolla ehdotuksellaan, jonka mukaan korkeakouluille tulisi varata mahdollisuus periä maksuja toista samantasoista korkeakoulututkintoa opiskelevilta. Myös Teknologiateollisuus liittyi keskusteluun esittämällä mallia, jossa valtio tarjoaisi ennakkoon määritellyn määrän maksuttomia opintoja (esimerkiksi 360op), jonka jälkeen opinnot olisivat maksullisia. 

“Pidämme keskustelua korkeakoulujen riittävästä rahoituksesta tärkeänä. On todella huolestuttavaa, että teemaa lähestytään maksuttomaan koulutukseen kajoamalla”, toteaa ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta näkee esitykset varsin ongelmallisina koulutuksen tulevaisuudelle. Muutos olisi periaatteellinen siirtymä kohti lukukausimaksuja, sillä jokaiselle tutkinnolle asetetaan hinta. Näemme maksullisuuden kohdentuvan nimenomaisesti ihmisiin, jotka eivät ole työllistyneet alkuperäisellä tutkinnollaan tai jotka ovat joutuneet työttömiksi. Huomioitavaa on myös, että valtion toimesta korkeakouluun siirtymisen ikää on siirretty mahdollisimman lähelle toiselta asteelta valmistumista. 

Nykyiset korkeakoulutetut ovat todella nuoria ja on inhimillistä, että oikea ala itselle voi löytyä vasta alkuperäisen tutkinnon loppupäässä tai sen jälkeen. Muutosta perustellaan sillä, että se tekisi koulutuksesta saavutettavaa ensikertalaisille. On kuitenkin huomioitavaa, että selvä enemmistö yliopiston aloittaneista on ensikertalaisia. Syksyllä 2021 aloittaneista opiskelijoista toisen tutkinnon suorittaneiden osuus yliopistoissa oli vain 7,3 %. Vastaava luku ammattikorkeakouluissa oli 9,5 %.

Suurin uhkakuva on kuitenkin periaatteellisella tasolla. Yhteen ääneen esitysten kanssa käytiin keskustelua korkeakoulujen rahoituksesta ja erityisesti siitä, että korkeakouluja tulisi ohjata kohti ulkoisia rahoituslähteitä – siis toiminnan kulujen kattamista markkinoilta. Paljon puhetta oli myös jatkuvan oppimisen markkinasta, jolle korkeakoulut tähtäävät mm. Digivisio- hankkeen kautta. Tervehdimme hanketta ja jatkuvan oppimisen polun kehittämistä ilolla. 

Viimeaikaisten avausten myötä alkaa kuitenkin kuulostaa siltä, ettei jatkuvasta oppimisesta muodostu vain tuottava lisä perustehtävien oheen vaan koko toimintaa ohjaava tekijä. Tämä on vaarallinen suunta. On aito uhkakuva, että tehtävien laajennukset kasvattavat työkuormaa yksiköissä merkittävästi. Mikäli perusrahoituksen osuutta kiristetään ja valtio ohjaa korkeakouluja kohti ulkoisia rahoituslähteitä voidaan ajautua tilaan, jossa perustehtävä onkin alisteinen uudelle – rahaa tuottavalle ostokoulutukselle.

“Suomalaiset yliopistot ovat julkisoikeudellisia koulutus- ja tutkimuslaitoksia, joiden tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ne eivät ole markkinoilla suhaavia liikelaitoksia, joiden tehtävänä on etsiä kuumimpia trendejä ja iskeä markkinaan voiton kiilto silmissä.” linjaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen. 

Rahoituksen- ja resurssien vaje uhkaa jo nyt perustoimintaa. Voimme vain kuvitella, millaiselta vaikuttaa todellisuus, jossa riittävän rahoituksen turvaamiseksi suurin kamppailu käydään siitä, kuka vastaa tehokkaimmin koulutusmarkkinoiden tarpeisiin.

Tänään vietettävän maksuttoman koulutuksen päivän hengessä haluamme ilmaista suuren huolemme maksuttoman koulutuksen ja korkeakoulutuksen olemassaolon ja perusajatuksen puolesta. Samalla haastamme kaikki korkeakoulut irtisanoutumaan Sivistan julkaisemista eduskuntavaalitavoitteista. Erityisen painokasta tämä on siksi, että korkeakoulut ovat vahvasti edustettuina Sivistassa. Tässä ei ole kyse vain korkeakoulutuksen lyhyen aikavälin rahoituksesta vaan arvostuksesta maksuttoman koulutuksen periaatetta ja korkeakoulujen perustehtävää kohtaan.