Opiskelijan oikeudet

 

Opiskelijan oikeuksia on määritelty useissa laeissa, säännöissä ja säädöksissä. Alle on koottu kattava lista oikeuksista, joita sinulla opiskelijana on.

Jos arvelet, että oikeusturvaasi on loukattu, kannattaa ensin pyrkiä keskustelemaan toisen osapuolen, esimerkiksi kurssin opettajan kanssa. Voit halutessasi pyytää OYY:n asiantuntijan tueksi keskusteluihin (asiantuntijamme tavoitat osoitteesta help@oyy.fi). Jos et ole varma siitä, onko tilanteessa toimittu oikein, ota yhteys OYY:n asiantuntijoihin. Jos asiasta ei päästä sopuun keskustellen, voit olla oikeutettu tekemään oikaisupyynnön.

Oikaisutilanteissa on tärkeää olla nopea, sillä viralliset oikaisupyynnöt on yleensä toimitettava 14 päivän kuluessa päätöksensaannista, esimerkiksi tenttituloksiin tai opinnäytteiden arviointiin liittyen. OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija neuvoo ja on tukena erimielisyyksien ilmaantuessa ja oikaisupyyntöjen ollessa tarpeen.

Opiskelijana sinulla on oikeus:

Opiskelijalla on lakisääteinen oikeus saada opinto-ohjausta (Yliopistolaki 40§). Opinto-ohjausta kannattaa hyödyntää rohkeasti aina tarvittaessa. Ohjausta saat omaopettajaltasi tai tutkinto-ohjelmasi koulutussuunnittelijalta.

Opiskelijana olet myös oikeutettu opinnäytetöiden asialliseen ohjaukseen. Mikäli ohjauksesta vastaava henkilö osoittaa välinpitämättömyyttä opinnäytetyön ohjausta kohtaan, vaikka sen takia, ettei alkuperäinen ohjaaja ole opinnäytetyön aiheen asiantuntija, olet oikeutettu saamaan asianmukaista ohjausta toisaalta.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus on suunniteltu eteneväksi keskimäärin 60 opintopisteellä vuodessa. Yliopistolain mukaan opiskelijan täytyy pystyä edistää opintojaan laissa määritellyssä tavoiteaikataulussa.

Opiskelija voi hyväksilukea aiemmin käymiään kursseja nykyiseen tutkintoonsa, mikäli on mahdollista osoittaa, että aiemmin käydyt kurssit ovat samantasoisia ja -laajuisia laadultaan ja sisällöltään. On mahdollista, että opiskelija joutuu tekemään hieman korvaavia tehtäviä täyden kurssikorvaavuuden saamiseksi tai antamaan näytön osaamisestaan. Myös formaalin koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa. Oulun yliopistosta hyväksilukuprosessista käytetään käsitettä osaamisen tunnustaminen (ent. AHOTointi) (linjaukset 2021).

Voit hakea lisäaikaa opintojen suorittamiseksi, jos et ehdi tehdä opintoja alkuperäisen opinto-oikeuden aikana. Lisäajan hakemisen periaatteet ovat uudistuneet 1.8.2020. Muista hakea lisäaikaa ajoissa: keväällä huhtikuun loppuun mennessä ja syksyllä lokakuun loppuun mennessä. Opiskelija on oikeutettu omaopettajan ohjaukseen myös lisäajalla opiskellessaan. Lisätietoa lisäajasta, kriteereistä ja hakemisesta Yliopiston nettisivuilta.

Lisäajan lisäksi tutkinnon jälkeen opiskelun onnistuu täydentävällä ja erillisellä opiskeluoikeudella. Molempien osalta käytännöt ovat muuttuneet 1.8.2020 alkaen. Täydentävällä opiskeluoikeudella voit suorittaa keskenjääneitä sivuaineita loppuun sekä opiskella vapaita sivuaineita ja muita tarjolla olevia erillisiä opintoja. Täydentävää opiskeluoikeutta tulee hakea valmistumisen yhteydessä. Opiskelu on maksutonta, mutta se ei oikeuta ylioppilaskunnan jäsenyyteen ja jäsenetuihin. Lisätietoa täydentävästä opiskeluoikeudesta Yliopiston nettisivuilta.

Erillinen opinto-oikeus on tarkoitettu niille, joilla ei ole tutkinnonsuorittamisoikeutta. Erillisen opiskeluoikeuden opinnot maksavat 10€/op. Erillinen opiskeuoikeus ei oikeuta ylioppilaskunnan jäsenyyteen ja jäsenetuihin. Lisätietoa erillisestä opinto-oikeudesta Yliopiston nettisivuilta.

Kaikilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintojaan esteettömästi ja saada omien opintosuoritusten arviointi suhteutettuna omiin esteisiin.

Suomen perustuslain 6 §:ään on kirjattu yhdenvertaisuus yhtenä ihmisen perusoikeuksista. Tämä koskee myös esteettömyyttä opiskelussa. Ketään ei siis saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, vaan kaikille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun. Yhdenvertaisuuslain 6 §:ssäkäsitellään tarkemmin myös koulutuksen järjestäjän velvollisuutta järjestää yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja työuralla etenemiseksi (yhdenvertaisuuslaki 15 §).

Mikäli opiskelijalla on todettu esteellisyys, omaan todettuun rajoitteisuuteen kuten aistivammaisuuteen tai luki- ja paniikkihäiriöihin, on siis mahdollista saada yliopistolta poikkeusjärjestelyjä arviointikäytännöissä ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja kertoessaan ennakkoon omasta esteellisyydestä. Oulun yliopiston opintopsykologi toimii yliopiston esteettömyysyhdyshenkilönä ja hänen kanssaan voi suunnitella opiskelun erityisjärjestelyjä. Vaikeavammaisille ihmisille on myös taattu kunnan puolelta oikeus henkilökohtaiseen apuun. Lue lisää yliopiston esteettömyyssivulta.

Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännön §20:n mukaan opintosuoritusten eli esimerkiksi tenttien tulokset on julkaistava viimeistään kolmen viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut tentit arvosteltavakseen. Sähköisesti tai fyysisesti ilmoitustauluilla ilmoitettavat tenttitulokset julkaistaan opiskelijanumeroilla. Opinnäytetyöt on arvioitava kuukauden kuluessa siitä, kun opiskelija jätti lopullisen työn arvioitavaksi.

Mikäli opettaja tarvitsee lisäaikaa opintosuoritusten tarkastukseen tulee hänen pyytää tätä koulutusdekaanilta ja opiskelijoita on tiedotettava uudesta tarkastusaikataulusta.

Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännön §21:n mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus saada selvitys oman suorituksensa arvostelusta ja yleisistä arviointiperusteista joko palautetilaisuudessa tai muutoin. Palautteen voi antaa opiskelijoille joko ryhmässä tai yksilöllisesti.

Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettavaan opintosuoritukseensa. Lisäksi sinulla opiskelijana on oikeus saada omalla kustannuksella jäljennös suorituksesta. Kannattaa käyttää hyväksi tilaisuus käydä keskustelemassa omasta suorituksesta tentin jälkeen – palautteen kuuleminen ja tentistä keskustelu parhaimmillaan syventää oppimista ja antaa hyvät eväät mahdolliseen uusintaan.

Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa siitä kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvostelun tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan. Mikäli opiskelija on tyytymätön opettajan tekemään päätökseen voi hän edellään hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunnalle osoitetut oikaisupyynnöt toimitetaan kirjaamoon.

Tutkintolautakunta käynnistää asian käsittelyn viivytyksettä. Tutkintolautakunta käsittelee myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvät oikaisupyynnöt. Opintosuorituksiin ja hyväksilukuihin liittyvissä oikaisupyynnöissä tutkintolautakunta käsittelee asian kiireellisenä. Tutkintolautakunta voi kuulla opiskelijaa. Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen (tai vastaavan opinnäytteen) sekä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman (tai muun vastaavan opintosuorituksen) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedonsaannista.

Lisätietoa oikaisuprosessista Yliopiston nettisivuilta.
OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija (kopoasiantuntija@oyy.fi) auttaa ja tukee oikaisuprosessissa.

Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännön §22:n mukaan opiskelija voi uusia opintosuorituksen. Tenttien uusimiseen on varattava kaksi mahdollisuutta kohtuullisen ajan kuluessa ottaen kuitenkin huomioon opiskelijan opintojen joustava eteneminen. Jos kurssin läpäisemättömyys muodostaa esimerkiksi etenemisesteen opintoihin, kannattaa käydä keskustelemassa tentaattorin kanssa uusintojen aikatauluista.

Opetussuunnitelmassa tai koulutusdekaanin määräyksestä voidaan rajoittaa hyväksytyn opintosuorituksen uusimiskertojen lukumäärää, ellei ole kysymys opintojen jatkamiselle välttämättömästä laatuarvosanan korottamisesta. Tällaisissa tapauksissa tiedon tulisi löytyä esimerkiksi koulutusohjelman opinto-oppaasta.

Opiskelijan pääsääntöinen tulonlähde on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, valtion takaamasta opintolainasta sekä asumislisästä (ulkomailla opiskeleville). Opiskelija on lisäksi oikeutettu yleiseen asumistukeenäitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaan sekä sairauspäivärahaan niiden ehtojen täyttyessä. Lisätietoja näistä etuuksista löytyy Kelan nettisivuilta.

Sekä perustuslain että toimeentulotukilain mukaan kaikki ovat oikeutettuja toimeentulotukeen silloin, kun heidän tulonsa eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Toimeentulotukeen voit olla oikeutettu myös tilanteissa, joissa et voi saada opintotukea ja muut tulosi eivät riitä kattamaan välttämättömiä menojasi. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan välttämätön toimeentulo. Lisätietoa toimeentulotuesta löytyy toimeentulo-osiosta sekä Kelan nettisivuilta.

Perustutkinto-opiskelijoiden pääsääntöinen terveydenhuolto toimii Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) kautta, joka on erikoistunut opiskeluterveydenhuoltoon. Jatko-opiskelijat eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin. Heinäkuussa, iltaisin ja viikonloppuisin YTHS:n toimipisteet ovat kiinni, jolloin opiskelijalla on oikeus käyttää kunnallisia terveyspalveluja. Opiskelijalla on oikeus käyttää opiskelupaikkakuntansa kunnallisia perusterveydenhoitopalveluja hänen kotipaikkakunnastaan riippumatta.

Opiskelijan ei pidä eikä kannata opiskella oman terveytensä kustannuksella. Opiskelijalla on oikeus olla sairaslomalla ja saada sairauspäivärahaa. Lue lisää sairauspäivärahasta täältä.

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Yhdenvertaisuuslaissa määritellään tarkemmin mitä syrjintä tarkoittaa. Syrjinnäksi lasketaan selkeän epätasa-arvoisen kohtelun (välitön syrjintä) lisäksi myös se, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden (välillinen syrjintä). Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Tasa-arvolain 5 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä pidetään syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan (8 b §). Koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön on annettava kirjallinen selvitys menettelystään opiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi (10 a §).

Mikäli tunnet kokeneesi häirintää tai kiusaamista toiselta opiskelijalta, professorilta tai muulta yliopiston henkilöstöön kuuluvalta jäseneltä, voit ottaa luottamuksellisesti yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin, jotka palvelevat kaikissa häirintään liittyvissä tilanteissa.

Opiskelija voi menettää opiskeluoikeutensa esimerkiksi silloin, jos hän ei ole ilmoittautunut lukukauden alussa läsnä- tai poissaolevaksi, tai jos hän ei ole ehtinyt suorittaa opintojaan määräajassa, tai jos hän ei ole saanut opintojaan suoritettua lisäajan myöntämisen jälkeen. Opiskelija voi hakea yliopistolta oikeutta päästä takaisin opiskelijaksi. Passiivirekisteristä poistamisesta eli opiskeluoikeuden palauttamisesta peritään 35€ uudelleenkirjaamismaksu. Opinto-oikeusasioissa neuvoo OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija (kopoasiantuntija@oyy.fi) tai tiedekunnan johtava koulutusasiantuntija (yhteystiedot yliopiston nettisivuilta).

Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa alalle soveltumattomuuden perusteella, hän voi hakea muutosta opiskeluoikeuden menettämiseen osoittamalla ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa yliopistolle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää yliopiston hallitus. Yliopiston tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.

Yliopiston hallituksen on taattava opiskelijalle mahdollisuus tulla kuuluksi, mikäli hänen opiskeluoikeutensa aiotaan peruuttaa. Lisäksi hallitukselle on tehtävä opiskelijan asiaa koskeva selvitys ennen kuin hallitus voi tehdä päätöstä.

Jos opiskelijan epäillään olevan soveltumaton opiskelemalleen alalle, on yliopiston selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

Opiskelija voi hakea muutosta opiskeluoikeutensa menettämistä tai palauttamista koskevaan päätökseen 14 päivän sisällä päätöksen tiedoksisaannista opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta.

Mikäli sinua epäillään alallesi soveltumattomaksi, ota yhteyttä ylioppilaskunnan koulutuspoliittiseen asiantuntijaan (kopoasiantuntija@oyy.fi).

Yliopisto käyttää plagioinninestojärjestelmä Urkundia tarkistamaan, että opinnäytetöissä ei ole lainattu tekstiä ilman asiaankuuluvia lähdeviittauksia. Opettaja on yliopiston koulutusneuvoston päätöksellä velvoitettu suosittelemaan Urkundin käyttöä.

Urkundiin syötetty työ jää järjestelmään käytettäväksi vertailutekstinä myöhemmissä tarkistuksissa, joten tekijänoikeudellisista syistä opiskelija voi myös kieltäytyä Urkund-tarkastuksesta. Tällöin plagiointitarkastus tehdään ilman Urkund-järjestelmää.

Terveydenhuoltolain 17 §:n mukaan opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus, opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky, terveyden- ja sairaanhoito sekä varhainen puuttuminen ja erityistuen tarpeen tunnistaminen. YTHS toteuttaa perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kokonaisuudessaan.

Lisää hyvästä opiskelukyvystä löydät täältä.

Opiskelijalla on oikeus saada opiskella ja elää ympäristössä, joka on turvallinen eikä aiheuta terveyshaittoja. Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on rakennuksen omistajalla. Jos opiskelija havaitsee yliopiston tiloissa terveydelle haitallisia sisäilmaongelmia, kannattaa hänen käydä lääkärin tutkimuksissa ja ilmoittaa havainnoistaan yliopiston tilapalveluihin.

Skip to content